Eurovasemmiston EI,
Vasemmistoliiton KYLLÄ

Ranskan kansanäänestyksessä olivat vastakkain KYLLÄ ja kaksi eri EI:tä: vasemmiston EI ja oikeiston EI.
Jos vastakkain olisivat olleet vain KYLLÄ ja EI, demarit eivät olisi voineet äänestää perustuslakia hylkyyn yhdessä oikeiston kanssa. Vasemmiston oli luotava oma EI.
Taisteltiin demarisieluista, ja äärioikeisto kävi maltillisen vaalikampanjan. Sen seurauksena Ranskan EI:stä tuli enemmän vasemmiston kuin oikeiston EI, kun demareiden enemmistö saattoi hyvällä omallatunnolla äänestää EI vastoin euronationalistisen sosialidemokraattisen liikkeen kansainvälisen eliitin uusliberalistista linjaa.
Ranskalaisia ei huolettanut se, että EU:n lainsäädännöstä aletaan päättää ylikansallisesti ja että suuret maat säätävät lait pienille. Se kuuluu heidän mielestään asiaan.
Ei ollut myöskään kaikkien huoli se, että perustuslailla EU militarisoidaan perustamalla sille yhteiset sotajoukot, joilla voidaan hyökätä kansainvälisessä katsannossa laittomasti. Vanhana siirtomaavaltana Ranska on tottunut sotimaan asemistaan maailmannäyttämöllä. Vasemmiston voittoisa EI oli KYLLÄ sille, että halutaan hyviä julkisia palveluksia kaikille. Kansanäänestys oli keino viestittää tämä asia eliitille. Äänestettiin siitä, saako työelämän sosiaalinen dumppaus EU:ssa perustuslain voiman ja onko sosiaalinen Eurooppa mahdollinen. EI-tuloksen jälkeen se on taas paljon mahdollisempi kuin ennen kansanäänestystä. Suomessa ei ole käyty kansalaiskeskustelua EU:n perustuslaista. Se johtuu siitä, että merkittävimmät puolueet, mukaan lukien vasemmistoliitto, eivät ole sitä halunneet. Vasemmistoliiton johto tekee itsestään hallituskelpoista ja luulee, että pitää olla kaikessa samaa mieltä hallituksen oven portinvartijoina toimivien demareiden kanssa. Perustuslain puolelle asettumalla vasemmistoliiton johto on hallituskiimassaan tehnyt vakavan poliittisen virheen. Ei ole vallattu poliittista tilaa, vaikka siihen olisi ollut loistava tilaisuus. Ei ole otettu oppia Ranskan ja Hollannin veljes- ja sisarpuolueiden johtavasta roolista kansan mobilisoinnissa. On anteeksiantamatonta, että vasemmistoliitto on täysin eri linjalla kuin muu eurooppalainen laitavasemmisto. Herää kysymys, mitä se silloin on. SDP(y):kö? On alettava harkita vasemmistoliiton puheenjohtajan vaihtoa. Nykyisen johdolla on menetetty kaikki poliittiset tilat kilpailijoille. Ei ole näköpiirissä poliittisia ulostuloja unohduksen yöstä.
Olen vakuuttunut, että Suomen vasemmistoväki äänestäisi EU:n perustuslaille EI, jos asia olisi saatu Suomessa kansanäänestykseen. Nyt sitä ei enää tarvita. On lähdettävä siitä, että Ranskan EI riittää; pitihän perustuslaki hyväksyä kaikissa maissa yksimielisesti. Ei ole kuitenkaan helppoa olla eri mieltä. Ranskassa demareiden EI-siipi puhdistettiin jo puolueen johtopaikoilta, ja laitavasemmistolaisetkin joutuvat EI:n partisaaneina vaikeaan tilanteeseen. Heille halutaan kostaa se, että mobilisoitiin vasemmiston enemmistön äänestämään EI. Kosto onnistuu, jos kansa hylkää, mutta siihen ei kansalla ole syytä: toimittiinhan liitossa kansalaisten kanssa. On sitä toisaalta puolustettu vapautta ja demokratiaa vaikeammissakin oloissa. 

Esko Seppänen
Meppi, Vasemmistoliitto

[ Lehden etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]