Sosiaalisen nousun
tikapuut
Isä-Bror Wahlroos
vaatii säädettäväksi lain siitä, että
vasemmistoliiton pitää olla aina hallituksessa.
Suomella menee silloin hyvin!
Poika-Björn Wahlroos taas on keskittynyt kahmimaan
miljoonia. Kun Pohjola möi Nokian osakkeita ja Sampo
Pohjolan, Nalle sai 112 miljoonaa markkaa verovapaita
osinkoja tyhjästä. Suomen rikkailla menee hyvin!
Vasemmistoliitolla ei mene hyvin, vaan sillä on
yhteiskunnallinen pallo hukassa. Se ei oikein osaa olla
reaalikapitalismia vastaan, ja kun ei ole enää
sosialismia, se ei osaa oikein olla minkään
puolestakaan. Sanat eivät tyhjää täydeksi tee.
 Lipposen
hallitus yhdistää suomalaisen oikeiston ja vasemmiston
samanlaiseksi poliittiseksi mössöksi. Ero oikean ja
vasemman välillä ei ole enää edes veteen piirretty
viiva.
Euroopassa osa nuorisoa on heräämässä
reaalikapitalismin tuottaman epätasa-arvon
hälytysääneen: markkinavoimat eivät tuota ihmisille
demokratiaa tai tasa-arvoa eivätkä luontoon
kestävää kehitystä. Ne tuottavat osakkeenomistajille
rahaa, joka kasvattaa kuilua rikkaiden ja köyhien
välillä.
Lipposen hallituksessa vasemmistoliitto todistaa
äänettömänä yhtiökumppanina, miten EU
liittovaltioituu. Vasemmistoliitto on yhtä
liittovaltiomyönteinen puolue kuin muutkin
hallituspuolueet, ennen muuta eurodemarit ja
eurovihreät, ja kokoomuksen europuolueen (PPE)
tavoitteenahan on avoimesti liittovaltio.
Lipposen hallituksessa vasemmistoliitto yhteensovittaa
Suomea sotilaallisesti ja poliittisesti sotaliitto Naton
kanssa tilanteessa, jossa jo alkaa olla näköpiirissä
taistelu maapallon hupenevista luonnonvaroista. Niissä
merkeissä Nato-yhteensopiva euroarmeija voi myös
hyökätä.
Vasemmistoliitto on hallituksessa muiden, sitä
itseään isompien voimien vanki. Harva uskoo, että se
edustaa vastavoimaa reaalikapitalismille. Harva uskoo,
että se puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja
liittoutumattomuutta tai puhdasta ympäristöä ja
terveellistä ruokaa. Sillä ei ole tarjota toivoa
paremmasta, ei näköalaa huomiseen, uskosta
puhumattakaan.
Miten tässä on näin päässyt käymään?
Kiistämättömästi vasemmalla on oma
yhteisöllisyytensä, oma yhteen kuulumisen tunteensa.
Aate on usein imetty äidinmaidossa, eikä se ole ollut
mikään kirjanoppi. Sitten on niitä, joille aate on
kirjanoppi, ja myös he tarvitsevat tilaa toimia
vasemmistoliitossa.
Kun kansalaissodassa punikit olivat väärällä - eli
hävinneiden - puolella, siitä seurasi sukupolvien
mittainen nöyryyttäminen, ja köyhiähän on aina
kyykytetty. Puolue yhdisti voimat kyykyttäjiä vastaan,
ja SKDL oli vastavoima. Vastavoimaa ei voi keksiä.
Puolue on tarjonnut aktiivisimmille ja kyvykkäille
ihmisille sosiaalisen nousun tikapuut, joilta ei hevin
tiputa. Samanlaiset tikkaat ovat myös ay-liikkeessä,
kun elämässä on päässyt eteenpäin toimitsijan
tehtävän kautta. On ollut yleisesti hyväksytyksi
tulemisen tarvetta.
Jos puolueella ei ole aatetta ja sen kaadereilla on vain
tämä hyväksytyksi tulemisen tarve, on
näköpiirissä, että monet aktiiviset ihmiset ja
kirjanoppineet hylkäävät puolueen - ja muut puolueet.
Jos puolueilla ei olekaan aatteellisuutta, ihmisillä
on.
Vasemmistoliiton hiekkalaatikolla pitää olla enemmän
tilaa kaikille. On otettava torjunta pois päältä.
Toisaalta kyllä perinneyhdistyksellekin löytyy paikka
politiikan ulkomuseosta. Se ei vaadi enää monta
hävittyä vaalia.
Esko Seppänen
meppi, vasemmistoliitto
|
