Omistuksen rakennemuutos

Suomeen on tuontirahalla synnytetty rikkaampaa väkeä ja enemmän rikkaita ihmisiä kuin koskaan.
Hinta siitä on ollut tuloerojen räjähdysmäinen kasvu.

Saattaa olla, että suhteellinen köyhyys on Suomessa myös suurempi kuin koskaan.

 Vanha raharälssi oli perijöitä

Vanhojen yhtiöiden vanhat osakkeet jakautuivat sadan vuoden aikana epätasaisesti suomalaisten kesken. Meillä oli pitkään 20 perheen raharälssi, johon pääsi jäseneksi vain syntyperän mukaan: piti periä omaisuutta.
Viimeisen viiden vuoden aikana on syntynyt uusi optiorälssi, jonka varallisuuden perusta on pörssissä: yhtiöiden johtajat ovat ottaneet itselleen osuuden yhtiöidensä omaisuudesta jakamalla itselleen - köykäisin perustein - optioita: oikeuksia ostaa osakkeita markkinahintoja alempiin hintoihin myytäviksi markkinahintoihin.
Suomeen on tätä kautta saatu suuri joukko uusrikkaita, jotka ovat varakkaampaa väkeä kuin vanha raharälssi.

Uusi raharälssi on optioherroja ja -rouvia

Optiorälssin jäsenet ovat ottaneet yhtiöistä, ennen muuta Nokiasta, ulos rahan sijasta osakkeita. Se ei ole ollut pois heidän yhtiöiltään (vaan niiden omistajilta). Kun he ovat myyneet osakkeensa, on tarvittu pörssejä ja tuontirahaa. Pörssejä on tarvittu osakkeiden myyntiin ja tuontirahaa niiden ostoon.
Nokian optiorälssiin kuuluvat henkilöt ovat Suomessa huikean rikkaita. He ovat uusrikkaita erotukseksi niistä, joilla on ollut perittyjä tai itse ostettuja - ja siltä pohjalta myytyjä - Nokian tai muiden yhtiöiden osakkeita.
Optioita on Nokiassa jaettu vuosina 1994, 1995, 1997 ja 1999.
Tämän vuoden yhtiökokouksessa 21.3 hyväksyttiin uusi vuoden 2001 optio-ohjelma, joka on edellisiä "joustavampi" eli monimutkaisempi, mutta arvattavasti rahakas sekin.
Toissa vuonna noin 2000 ihmisen suppea etujoukko nokialaisia möi optioita noin 5 miljardilla markalla, ja viime vuonna sama suppea piiri kuittasi optioista uudet 5 miljardia.
Kuluvan vuoden aprillipäivänä optioiden saajien piiri laajeni 5000 nokialaiseen, jotka saivat myyntiin noin 3 miljardin arvosta optioita. Jos möi heti, tienasi enemmän kuin odottamalla.
Optioilla saatuja osakkeita ei kuitenkaan tarvitse - eikä aina kannata - myydä heti. Kun mainitut pari tuhatta nokialaista olivat jo rahastaneet optioilla satoja tai vähintäänkin kymmeniä miljoonia markkoja, heillä oli pikkurahan puutetta tuntematta aikaa odotella osakkeiden uutta arvonnousua.
Ensin näiden aprillipäivän optioiden arvo nousi - Nokian pörssikurssien nousun mukana - 5 miljardiin. Sitten se - IT-osakkeiden kurssien romahtaessa - laski runsaaseen 2 miljardiin.
Ensi kuussa pyhäinmiesten päivän aattona alkavat taas uudet optioiden rahaksimuuttoviikot, jolloin jo kahteen kertaan optioilla rikastuneelle 2000 nokialaisen etujoukolle on jaossa 19 markan kappalehintaan 76 miljoonaa osaketta. Kun ne saa myydä päivän pörssihintaan, myyntivoittoa voi tulla 10 miljardia markkaa tai enemmän - tai vähemmänkin. Nokian pörssikurssi on sahannut viime kuukausina ylös ja alas.
Näin pari tuhatta nokialaista kanssaihmistämme (ja vähän myös heidän kolme tuhatta työtoveriaan) on saanut tai saamassa kolmessa vuodessa pörssin kautta noin 25 miljardia markkaa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että tänä vuonna kaikkien palkansaajien kaikki palkankorotukset ovat yhteensä 9 miljardia markkaa.
Optiot ovat täysimääräisen verotuksen piirissä (jos optionsaaja ei satu asumaan vuotta yhteen menoon ulkomailla). Niin ollen suurimpia hyötyjiä Nokia-optioista ovat olleet valtio ja kunnat, jotka saavat jokaisesta optiomiljardista verotuloa lähes 600 miljoonaa markkaa.

 Lama ei ole köyhän ystävä

Näin ne kaksi tuhatta kanssaihmistämme, joille laukeaa tänä vuonna Nokia-optioista tuplapotti, saavat optioistaan paljon enemmän rahaa kuin saavat palkankorotuksia yli 2 miljoonaa palkansaajaa.
Jälkimmäiseen joukkoon kuuluvat myös ne nokialaiset tai yhtiön alihankkijoiden työläiset, joiden työpaikka saattaa mennä Nokian tavaroiden kysynnän kasvun vähän hiipuessa.
Sitten on vielä tämä laman uhka.
Uhka ei ole sama niille muutamalle tuhannelle kanssaihmisellemme, joilla on käteistä miljardi tai muutamia satoja miljoonia tai monia kymmeniä miljoonia, kuin se on köyhille. Lamat ja taantumat tuntuvat köyhien elämässä, eivät rikkaiden.
Uusrikkaiden pörssiraharälssi selviää niin lamoista kuin taloudellisista taantumistakin.

Poliittinen saldo

Siltä osin kuin raha on ollut tuontirahaa, se ei ole ollut keneltäkään suomalaiselta pois.
Mutta Nokian menestyksen ja - suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta - tyhjästä syntyneen rahan ihmeeseen liittyy myös maahan tuotu kirous: suomalainen yhteiskunta on epätasa-arvoisempi kuin koskaan. Meillä on nyt sen vanhan perinnöistä syntyneen raharälssin ohella uusi osake- ja optiorälssi: ensimmäisen polven uusrikkaat.
Se, mitä nyt on tapahtunut, tuntuu yhteiskunnassamme vuosikymmeniä: on tuhottu tuontirahalla suomalaisen työn ja suomalaisen pääoman historiallinen hintasuhde. Tyhjästä syntyneelle pörssirahalle etsitään uusia sijoituskohteita, ja pörssituloillaan uusrikkaat rohmuavat nyt itselleen yhteiskunnallisina osinkoina parhaan maapohjan, parhaat asunnot ja parhaat kesämökki- ja rantasaunapaikat.
Virtuaalirahasta syntynyt reaalipääoma kilpailee täten reaaliomaisuuden haltuunotossa sen työperäisen rahan kanssa, jota suomalaiset kotitaloudet ovat säästäneet asumistaan ja vapaa-aikaansa varten.
Historia osoittanee joskus jälkikäteen, että EU-jäsenyyden alkuvuosina suomalaisten keskinäinen solidaarisuus, yhteisöllisyys ja kanssaihmisistä välittäminen on murennut auki reväistyihin tuloeroihin ja poliittisen eliitin piittaamattomuuteen ihmisten tunnoista. (UV 4/01)