EU ei kuitenkaan ole mikään ainutkertainen luomus maailman historiassa.
Oheiset sitaatit ovat uudesta The Ecologist-lehdestä, jossa Nigerian kansallisen uudistamisen liikkeen johtaja Dele Oguntimoju löytää hämmästyttävän samankaltaisen ajattelun EU:n liittovaltion tulon ja 150 miljoonan asukkaan Nigerian liittovaltion synnyn välillä.
"Kun tanskalaisilta kysyttiin, he sanoivat eurolle ei. Irlantilaiset sanoivat Nizzan sopimukselle ei. Jos kysytään, mitä mieltä asiasta ovat ne jotka ovat suunnitelleet EU:n, nämä molemmat kansat vastasivat väärin.
Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että jos olisi kysytty niiltä yli 250 kansalta, jotka muodostavat tänä päivänä Nigerian, haluavatko ne poliittisen unionin, ne olisivat kieltäytyneet kohteliaasti mutta määrätietoisesti."
"Tähän mennessä harvat ovat Euroopassa ymmärtäneet, ettei Nigeria sen paremmin kuin Eurooppakaan ole kansakunta siinä merkityksessä, että ihmisillä olisi yhteinen alkuperä, yhteiset tavat ja yhteinen kieli. Ennen kuin tehtiin poliittinen unioni, Nigerian kansoilla ei ollut paljon muuta yhteistä kuin ihonväri, maantieteellinen läheisyys ja keskinäinen kaupankäynti."
"Nigerian ja EU:n kaltaiset supervaltiot on muodostettu sen vuoksi, että pienet yhteisöt ja pienet maat ovat häiriötekijöitä globaalisessa kaupassa. Näitten luonnottomien liittojen arkkitehtejä ei koskaan kiinnosta inhimillinen ulottuvuus tässä prosessissa, joka on poliittista geenimanipulaatiota. Ihmisistä pelkistetään pelkiksi historiattomiksi taloudellisiksi yksiköiksi.
Aivan liian usein kauppalopot eivät ymmärrä, että heidän tärkeinä pitämänsä asiat saattavat olla sellaisten meidän tarpeidemme kanssa, joka tekee meistä yhteiskunnallisia olentoja. "Yhteiskunnallinen ihminen" näkee maailman sen kaikissa väreissä ja monimuotoisuudessa. Bisnesmies näkee maailman yhtenä. Voitto on aina voitto, olipa se punnissa, frangeissa, liiroissa - tai euroissa."
Ne, jotka kannattavat supervaltioiden ideaa, puhuvat löysästi alueellisuudesta, regionaalisuudesta. Tämä on hajota ja hallitse -strategia, jonka avulla kaikkein tärkein valta imaistaan kansalliselta tasolta ylikansalliselle. Jos jotain jää jäljelle, se ripotellaan muruina alueille. Tällä tavalla "kansakunta" tulee tarpeettomaksi poliittisena yksikkönä ja menettää suosionsa poliittisen uskollisuuden kohteena.
Tällaisten tapahtumien kautta, paikallisen demokratian edistämisen nimissä, on Nigeriassa muodostettu 36 osavaltiota, joista monet pitävät sisällään useita kansallisuuksia. Alueellisella tasolla, joka edustaa ihmisiä, ei ole oikeaa valtaa. Ylikansallisella tasolla - Abudjanissa tai Brysselissä - on valtaa, mutta ei todellista edustavuutta.
Nigerian kokemus kertoo, että kun erilliset kansakunnat sidotaan yhteen epäluonnollisiksi liitoksi, siitä kärsii eniten tavallinen kansa."