Erilaisten mielipidetutkimusten mukaan kansalaisten suuri enemmistö vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Jäsenyyden kannatus on ollut enimmillään noin neljänneksen suuruinen.

Suomea kuitenkin yhteensovitetaan Natoon sekä sotilaallisesti että poliittisesti. Suomalainen media natottaa maatamme koko voimallaan, ja on odotettavissa, että tosipaikan tullen kansalaismielipide tottuu ajatukseen Nato-jäsenyydestä.

Suomea Natotetaan

Suomi selvittää, miten satamiamme, lentokenttiämme ja rautateitämme voitaisiin muuttaa Nato-yhteensopiviksi. Nato on pyytänyt Suomea selvittämään. Tältä pohjalta on tehty mielipidetutkimus siitä, miten suomalaiset suhtautuvat vieraiden Nato-joukkojen mahdolliseen maahantuloon ja kauttakulkuun. Suomen Gallupilta tilattu tutkimus julkaistiin Esko Seppäsen kirjan "Perustuslaki. Nyt?" julkistamisen yhteydessä joulukuussa 2002. Tutkimus osoittaa, että selvä enemmistö suomalaisista ei halua Nato-joukkoja Suomeen rauhan aikana. Kriisitilanteessa, jota ei täsmennetty, joukkojen kauttakulun sen sijaan hyväksyy suurin osa suomalaisista. Vastaajien taustat Nuoret sallisivat Nato-joukkojen maahantulon vapaammin kuin sodan kokenut sukupolvi. Mitä vanhempi vastaaja, sitä suurempi itsenäisyystahto. Kriittisimpiä ovat puoluekannaltaan vihreät ja vasemmistoliittolaiset. Kokoomuslaiset taas ovat suopeimpia vieraille joukoille. Vieraiden joukkojen maahantulon myös rauhan aikana hyväksyy kokoomuslaisista enemmistö. Erittäin suopeita vieraiden joukkojen maahantulolle ovat kokoomuslaisten ohella opiskelijat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt. Nuoren sukupolven suhtautuminen näihin kysymyksiin osoittaa, että puolueettomuuspolitiikkaan liittynyt oppi Suomen pitämisestä muiden maiden poliittisten ja sotilaallisten konfliktien ulkopuolella ei enää nauti samanlaista luottamusta kuin aikaisemmin. Siihen vaikuttanee yleinen mielipideilmasto, jota liittovaltiomyönteinen media ruokkii kaikilla militarisoimisen rintamilla.

Kansanäänestys Natosta

Helsingin Sanomien tammikuun gallupissa 77 % suomalaisista haluaa kansanäänestyksen, jos Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Aivan samalla tavalla kuin kokoomuksessa ollaan valmiita sallimaan vieraiden joukkojen maahantulo ja kauttakulku, puolueen kannattajat vähättelevät kansanvaltaa: 45 % kokoomuksen kannattajista pitää kansanäänestystä tarpeettomana.

Voiko eliitti välttää Nato- kansanäänestyksen?

Jos tulee kansanäänestys siitä, liittyykö Suomi Natoon, me voitamme sen. EI-puoli voittaa Nato-kansanäänestyksen. Siksi Suomessa ei järjestetä Natosta kansanäänestystä. Poliittinen eliittimme, joka vie meitä Natoon, ei voi antaa asiaa kansan päätettäväksi. Kun Nato ottaa seuraavan kerran uusia jäseniä vasta vuonna 2006, sitä ennen Suomen on otettava kantaa EU:n perustuslakiin. EU:n perustuslaki, johon kirjataan Nato, tulee siis päätettäväksi ennen Nato-ratkaisua. Kansanäänestys asiasta järjestetään ainakin Irlannissa, Tanskassa, Hollannissa, Portugalissa, Ranskassa ja varmaankin myös monissa muissa maissa. Kun Suomi liittyi vanhaan EU:hun, se tapahtui kansanäänestyksen jälkeen. Uuteen liittovaltioon ei pidä liittyä ilman vastaavaa äänestystä. Kun vanha EU lakkaa olemasta olemassa ja sen tilalle tulee uusi liittovaltio, meidän jäsenyydestämme on päätettävä uudelleen. Se, että ei liitytä uuteen liittovaltioon, on Suomen liittovaltiolaisten kauhukuva. Silloin meidän tulkitaan eroavan EU:sta. Siksi Suomessa äänestetään liittovaltiosta niin monta kertaa, että Suomikin liittyy Euroopan Yhdysvaltoihin - ja sitä kautta Natoon. On melko varmaa, että me voitamme Nato-kansanäänestyksen. Liittovaltiojäsenyyden kansanäänestyksen lopputuloksesta me emme voi olla yhtä varmoja. Siksi poliittinen eliittimme äänestyttää meitä liittovaltiosta vaan ei Natosta?