Mediassa esitetään erilaisia ahkeruustilastoja
suomalaisten kansanedustajien työstä.
Europarlamentaarikkojen eli meppien työstä ei ole
viime vuosina julkaistu samanlaisia tilastoja. Tilastot
eivät anna edustajien toiminnasta oikeaa kuvaa, mutta
eivät ne ihan väärääkään kuvaa anna.
Läsnäolot
Johdatus meppien työn määrälliseen arviointiin
perustuu Euroopan parlamentin kotisivuilta (www.europarl.eu.int)
löytyviin tilastoihin. Tiedot koskevat aikaa tämän
parlamenttikauden alusta (heinäkuusta 1999) aina
31.3.2003 saakka.
Helpointa on mitata läsnäoloja täysistunnoissa.
Europarlamentilla on vuosittain 12 istuntoviikkoa
Strasbourgissa. Sen lisäksi se kokoontuu Brysselissä
puoleen tusinaan ns. mini-istuntoja.
Jäsenmaiden
mepeistä paras läsnäoloprosentti on ollut
suomalaisilla (87,9) % ja kreikkalaisilla (87,5 %).
Vähiten ovat olleet paikalla ranskalaiset (78,9 %) ja
italialaiset (67,7 %).
Suomalaisten läsnäolotilasto näyttää seuraavalta:1)
Pesälä 98,74 %, 2-3) Pohjamo ja Seppänen 98,33 %, 4)
Myller 93,31 %, 5) Iivari 90,79 % 6-7) Paasilinna ja
Virrankoski 90,79 %, 8) Wuori 89,96%, 9) Väyrynen 89,54
%, 10) Kauppi 89,12 %, 11) Korhola 85,77 %, 12-13)
Hautala ja Suominen 85,36 %, 14) Thors 80,33 %, 15)
Vatanen 73,64 % ja 16) Matikainen-Kallström 66,11
%.
Marjo Matikaisen poissaolot selittyvät äitiyslomalla.
Heidi Hautalan läsnäolot loppuvat, kun hän tuli
Suomen eduskuntaan kesken kauden (toisin kuin Matikainen
ja Thors).
Kilpailua raporteista
Meppien vaativimpia työtehtäviä ovat valiokuntien
mietinnöt. Niiden laatimisesta kilpaillaan. Ne jaetaan
ryhmien edustajamäärien mukaan, ja poliittisesti
tärkeimmät raportit menevät suurimpien
parlamenttiryhmien - ja usein suurimpien maiden -
edustajille.
Ryhmien välillä mietinnöt jaetaan valiokunnissa
erityisten pistejärjestelmien mukaan, ja ryhmillä on
mietintöihin omat jako- ja
nokkimisjärjestyksensä.
Mietinnöt hyväksytään ensin raportöörin luonnoksen
pohjalta valiokunnissa ja lähetetään sitten
täysistuntoihin. Muut mepit voivat tehdä
muutosesityksiä, joista äänestetään.
Lukumääräisesti ovat suomalaismepit kirjoittaneet
mietintöjä seuraavasti: 1) Seppänen 10, 2-3) Kauppi
ja Virrankoski 7, 4-6) Paasilinna, Pesälä ja Thors 3,
7-11) Hautala, Korhola, Myller, Matikainen ja Pohjamo 2,
12-14) Vatanen, Väyrynen ja Wuori 1 sekä 15-16) Iivari
ja Suominen 0.
Muiden valiokuntien lausunnot
Mietintöjen valmisteluvaiheessa asioihin ottavat kantaa
myös muut valiokunnat kuin se, josta se tulee
täysistuntoon. Muiden valiokuntien kannanottoja
kutsutaan lausunnoiksi (opinion).
Lausunnot jaetaan samanlaisten pisteytysjärjestelmien
mukaan kuin raportitkin. Suomalaismepit olivat
kirjoittaneet lausuntoja seuraavasti: 1-2) Seppänen ja
Thors 10, 3) Pohjamo 8, 4) Virrankoski 7, 5) Hautala 6,
6-7) Iivari ja Pesälä 4, 8) Matikainen-Kallström 3,
9-11) Myller, Vatanen ja Wuori 2, 12-14) Kauppi, Korhola
ja Väyrynen 1 sekä 15-16) Paasilinna ja Suominen 0.
Kirjalliset kysymykset
Europarlamentin jäsenillä on oikeus tehdä
kirjallisia kysymyksiä sekä komission että neuvoston
vastattaviksi. Niiden määrää ei ole
rajoitettu.
Suomalaismeppien kirjalliset kysymykset: 1) Korhola 66,
2) Seppänen 59, 3) Kauppi 46, 4) Matikainen-Kallström
38, 5-6) Hautala ja Pohjamo 33, 7) Thors 30, 8) Vatanen
24, 9) Pesälä 23, 10) Iivari 16, 11) Paasilinna 11,
12) Virrankoski 10, 13) Myller 7, 14) Wuori 6, 15)
Suominen 3 ja 16) Väyrynen 0.
Kyselytuntien kysymykset
Europarlamentin Strasbourgin täysistunnoissa on
erillinen kyselytunti, jossa voidaan tehdä suullisia
kysymyksiä sekä komissiolle että neuvostolle.
Jäsenillä on oikeus tehdä kummallekin yksi ennalta
valmisteltu kysymys jokaisessa täysistunnossa.
Kysymystä voidaan täydentää suullisella
lisäkysymyksellä, jota vastaaja ei tiedä
etukäteen.
Suullisia kysymyksiä ovat suomalaismepit tehneet
seuraavasti: 1) Seppänen 46, 2) Thors 37, 3) Korhola
10, 4) Pohjamo 6, 5-7) Kauppi, Paasilinna ja Wuori 5, 8)
Pesälä 4, 9) Myller 3, 10) Vatanen 2, 11)
Matikainen-Kallström 1 sekä 12-16) Hautala, Iivari,
Suominen, Virrankoski ja Väyrynen 0.
Täysistuntopuheenvuoroilla aikarajat
Europarlamentissa on puheaika tarkoin rajattu.
Raporttien laatijat saavat puhua 5 minuuttia, lausunnon
laatijat 2 minuuttia ja muille jaetaan 1-5 minuutin
puheaikoja ryhmien kiintiöistä.
Europarlamentin uuden työjärjestyksen mukaan
valiokunnissa yksimielisesti tai suurella
enemmistöillä hyväksytyistä raporteista ei puhuta
täysistunnoissa. Se vähentää myös suomalaisten
puheenvuoroja, jotka nyt jakautuvat seuraavasti
(puheenvuoroiksi on laskettu vain asiasisältöjä
koskevat puheet): 1) Thors 96, 2-3) Hautala ja Seppänen
83, 4) Kauppi 79, 5) Korhola 62, 6) Paasilinna 59, 7)
Pohjamo 56, 8) Myller 54, 9) Virrankoski 47, 10)
Pesälä 41, 11) Matikainen-Kallström 38, 12) Suominen
32, 13) Iivari 31, 14) Vatanen 27, 15) Väyrynen 25 ja
16) Wuori 18.
Johtopäätöksiä
Edellä esitetyissä tilastoissa mittaamisen kohteena
olleet asiat eivät ole yhteismitallisia.
On myös muita aktiivisuuden lajeja.
Tilastoissa eivät näy ryhmäaktiivisuus,
valiokuntaläsnäolot, toiminta raporttien ja
lausuntojen varjoesittelijänä tai asioihin
vaikuttaminen muutosesityksiä tekemällä. Jäsenyydet
eri maiden kanssa suhteita ylläpitävissä
parlamentaarisissa valtuuskunnissa tai erilaisissa
työryhmissä (intergroup) saattavat vaatia paljon
ajankäyttöä. Toiminta kotikentällä Suomessa tai
kirjalliset työt eivät näy Brysselin
"ahkeruutena".
Julkaisimme samanlaisen tilaston edellisen kerran noin
puolitoista vuotta sitten. Silloin todettiin, että
suomalaismepit hoitavat töitään keskimääräistä
ahkerammin. Tätä johtopäätöstä tukevat tilastot
edelleen. Tilastoista löytyy kuitenkin suuria eroja eri
edustajien kesken.
Sanna Lepola