Vain valtioilla on perustuslaki

Perustuslaille voidaan enää sanoa KYLLÄ tai EI. Kymmenkunta maata järjestää siitä kansanäänestyksen. Annetaan kansan itse ottaa kantaa omaa perustuslakiaan ylempään perustuslakiin.

Perustuslaki ei ole mikä tahansa laki, vaan enemmän. Se on sopimus siitä, miten valta jaetaan, ja sen hyväksymisen on oltava vaativampi menettely kuin tavallisen lain säätäminen.

Kun perustuslaki tarvitsee yleisen hyväksyttävyyden, siinä tarkoituksessa myös monet niistä, jotka sanovat sille KYLLÄ, haluavat kansanäänestyksen. Ne, jotka sanovat sille EI, vaativat kansanäänestystä, koska muutoin poliittinen eliitti saa KYLLÄ-tahtonsa läpi kansoja kuulematta.

Perustuslakiesityksessä on neljä osaa ja yli 300 sivua, minkä lisäksi sitä täydentää lähes 400 sivua perustuslakitekstin kanssa oikeudellisesti samanarvoisia pöytäkirjoja.

Tarvitaan kansalaiskeskustelu

Harvat kansalaiset ovat valmiita lukemaan tekstit huolellisesti läpi.

Sitä paitsi ei perustuslain sisältö edes aukea läpilukemisella; pitää tietää sanojen tarkoitus.

Sen takia tarvitaan perustuslain sisällön selvittämiseksi kansalaiskeskustelu, jossa poliittinen eliittimme pakotettaisiin perustelemaan kansalle KYLLÄ-kantansa. Ilman kansanäänestystä sen ei tarvitse niin tehdä.

Kysymys on kokonaan uuden EU:n perustamisesta: "Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni..." Jos EY:hyn liityttiin kansanäänestyksen jälkeen, on äänestettävä myös uuteen EU:hun liityttäessä.

Perustuslaillinen sopimus

Eliittien kielenkäytössä perustuslakia sanotaan perustuslailliseksi sopimukseksi. Miksi?

Siksi, että monien jäsenmaiden johtajat pelkäävät, että kansat nousevat vastarintaan EU:n oman valtioluonteen lisääntymisen johdosta. Siksi perustuslaki yritetään myydä kansoille kansainvälisenä sopimuksena, jonka Suomen eduskunta voisi hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä ilman perustuslain säätämisen tai muuttamisen järjestystä tai ilman kansanäänestystä.

Kun perustuslain tulee "ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa", tiedetään, että valtioiden tahdon ilmaisevat kansalliset parlamentit. Kansalaisten tahto voi kuitenkin olla erilainen kuin kansanedustajien tahto. Viime vaaleja edeltänyt julkinen vaikeneminen puoltaa kansanäänestystä.

EU:n perustuslailla kävellään oman perustuslakimme ylitse, mutta niin ei saa tehdä vastoin oman perustuslakimme muuttamisen järjestystä. Kansanäänestys ei saa tuottaa mitään helpotettua muuttamismenettelyä.

Jos se hylätään?

Jos Suomessa tai jossakin muussa maassa päädytään hylkäämään koko perustuslaki, sitä ei tule. Silloin jatketaan nykyistä EU:n elämää, eli elämä jatkuu, eikä sen tilalle tule kaaos.

Ennalta ajatellen varmimmin perustuslaki hylätään kansanäänestyksessä Englannissa keväällä 2006, mutta suuriin vaikeuksiin se on joutumassa myös Ranskassa.

Ranskan demarit olivat aluksi valmiita hyväksymään sen sellaisenaan, mutta nyt lähes 40 % puolueen johtokaadereista on noussut sitä vastustamaan. Demareilla on asiasta 1.12. 2004 jäsenäänestys.

Myös Ranskan vihreiden puoluekenttä on kuriton perustuslakimyönteistä johtoaan kohtaan, ja lukuisat aktiivit ovat allekirjoittaneet vaatimuksen sen hylkäämisestä.

Euroopan parlamentin GUE/NGL-ryhmän kaikki puolueet - mahdollisesti Suomen vasemmistoliittoa lukuun ottamatta - ottanevat perustuslakiin kielteisen kannan. 

Europarlamentin vasemmistoryhmän (GUE/NGL) puheenjohtaja Francis Wurtz  (kuvassa) sanoi Euroopan sosiaalifoorumissa Lontoossa julki ryhmän yksituumaisen kannan: Vasemmiston on pantava EU:n perustuslakiluonnos hylkyyn.