Vain valtioilla on perustuslaki
Perustuslaille voidaan enää sanoa KYLLÄ tai EI.
Kymmenkunta maata järjestää siitä
kansanäänestyksen. Annetaan kansan itse ottaa kantaa
omaa perustuslakiaan ylempään perustuslakiin.
Perustuslaki ei ole mikä tahansa laki, vaan
enemmän. Se on sopimus siitä, miten valta jaetaan, ja
sen hyväksymisen on oltava vaativampi menettely kuin
tavallisen lain säätäminen.
Kun perustuslaki tarvitsee yleisen
hyväksyttävyyden, siinä tarkoituksessa myös monet
niistä, jotka sanovat sille KYLLÄ, haluavat
kansanäänestyksen. Ne, jotka sanovat sille EI,
vaativat kansanäänestystä, koska muutoin poliittinen
eliitti saa KYLLÄ-tahtonsa läpi kansoja kuulematta.
Perustuslakiesityksessä on neljä
osaa ja yli 300 sivua, minkä lisäksi sitä
täydentää lähes 400 sivua perustuslakitekstin kanssa
oikeudellisesti samanarvoisia pöytäkirjoja.
Tarvitaan
kansalaiskeskustelu
Harvat kansalaiset ovat valmiita
lukemaan tekstit huolellisesti läpi.
Sitä paitsi ei perustuslain
sisältö edes aukea läpilukemisella; pitää tietää
sanojen tarkoitus.
Sen takia tarvitaan perustuslain
sisällön selvittämiseksi kansalaiskeskustelu, jossa
poliittinen eliittimme pakotettaisiin perustelemaan
kansalle KYLLÄ-kantansa. Ilman kansanäänestystä sen
ei tarvitse niin tehdä.
Kysymys on kokonaan uuden EU:n
perustamisesta: "Tällä perustuslailla, joka
ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa
rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan
unioni..." Jos EY:hyn liityttiin
kansanäänestyksen jälkeen, on äänestettävä myös
uuteen EU:hun liityttäessä.
Perustuslaillinen
sopimus
Eliittien kielenkäytössä
perustuslakia sanotaan perustuslailliseksi sopimukseksi.
Miksi?
Siksi, että monien jäsenmaiden
johtajat pelkäävät, että kansat nousevat
vastarintaan EU:n oman valtioluonteen lisääntymisen
johdosta. Siksi perustuslaki yritetään myydä
kansoille kansainvälisenä sopimuksena, jonka Suomen
eduskunta voisi hyväksyä kahden kolmasosan
enemmistöllä ilman perustuslain säätämisen tai
muuttamisen järjestystä tai ilman kansanäänestystä.
Kun perustuslain tulee
"ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden
tahtoa", tiedetään, että valtioiden tahdon
ilmaisevat kansalliset parlamentit. Kansalaisten tahto
voi kuitenkin olla erilainen kuin kansanedustajien
tahto. Viime vaaleja edeltänyt julkinen vaikeneminen
puoltaa kansanäänestystä.
EU:n perustuslailla kävellään oman
perustuslakimme ylitse, mutta niin ei saa tehdä vastoin
oman perustuslakimme muuttamisen järjestystä.
Kansanäänestys ei saa tuottaa mitään helpotettua
muuttamismenettelyä.
Jos se
hylätään?
Jos Suomessa tai jossakin muussa
maassa päädytään hylkäämään koko perustuslaki,
sitä ei tule. Silloin jatketaan nykyistä EU:n
elämää, eli elämä jatkuu, eikä sen tilalle tule
kaaos.
Ennalta ajatellen varmimmin
perustuslaki hylätään kansanäänestyksessä Englannissa
keväällä 2006, mutta suuriin vaikeuksiin se on
joutumassa myös Ranskassa.
Ranskan
demarit olivat aluksi valmiita hyväksymään sen
sellaisenaan, mutta nyt lähes 40 % puolueen
johtokaadereista on noussut sitä vastustamaan.
Demareilla on asiasta 1.12. 2004 jäsenäänestys.
Myös Ranskan vihreiden puoluekenttä
on kuriton perustuslakimyönteistä johtoaan kohtaan, ja
lukuisat aktiivit ovat allekirjoittaneet vaatimuksen sen
hylkäämisestä.
Euroopan parlamentin GUE/NGL-ryhmän kaikki
puolueet - mahdollisesti Suomen vasemmistoliittoa lukuun
ottamatta - ottanevat perustuslakiin kielteisen kannan.
Europarlamentin vasemmistoryhmän (GUE/NGL)
puheenjohtaja Francis Wurtz (kuvassa) sanoi
Euroopan sosiaalifoorumissa Lontoossa julki ryhmän
yksituumaisen kannan: Vasemmiston on pantava EU:n
perustuslakiluonnos hylkyyn.
|