EU:n nykyinen puheenjohtajamaa on Belgia, jota on pidetty Euroopan federalistisimpana maana. Sen pääministeri haluaa kuitenkin antaa sen aseman Suomelle!
Syksyn päättää EU-maiden valtionpäämiesten huippukokous Brysselin lähellä Laekenissa.
Federalistit haluavat tuoda Laekeniin aikataulun EU:n lisäliittovaltioitumista varten. Halutaan aloittaa liittovaltion perustuslain valmistelu ja tehdä se konventtimetodilla.
Konventtimetodi tarkoittaa sitä, että EU:n perustuslakia ei valmistella parlamentaarisesti.
Parlamentarismia on se, että hallitus valmistelee ja eduskunta päättää. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.
EU:ssa ei ole parlamentarismia. EU:n komissio ei ole hallitus, jonka pitäisi nauttia europarlamentin luottamusta. Komissaarit ovat virkamiehiä, joiden toimintaa parlamentin jäsenet valvovat. Todellinen valta EU:ssa on - kuin ennen kommunistien vallankaappausta Venäjällä - neuvostoilla, ja korkein päätöksentekoelin on valtionpäämiesten Eurooppa-neuvosto.
Neuvostojen valta on hallitusten välistä yhteistyötä.
Kun EU:lle halutaan perustuslaki, idea siitä ei ole syntynyt kansalaisten parissa vaan valtionpäämiesten keskuudessa. Se edustaa tarvetta luoda uudet valtasuhteet ylhäältä alas.
Perustuslain valmistelua ei voida antaa kansallisten parlamenttien tai EU-kansalaisten vapaaseen harkintaan. Pienissä maissa ei nimittäin hyväksyttäisi ylikansallista valtaa ylhäältä suurista maista alas pieniin maihin päin.
Niinpä on keksitty metodi, jolla muodollisesti sidotaan kansakuntien kädet.
Koolle ollaan kutsumassa erityinen konventti, perustuslakikonventti. Siihen valitaan ehkä yksi edustaja jäsenmaiden hallituksista, pari edustajaa kansallisista parlamenteista, joukko europarlamentaarikkoja ja joku komissaari. Tällainen konventti päätti viime vuonna ns. perusoikeusjulistuksesta.
On myös ehdotettu perustuslakiehdotuksen laadintaan sellaista valtuuskuntaa, johon kuuluisi hakijamaidenkin edustajia.
Perusoikeuskirja piti hyväksyä jokaisessa EU:n jäsenmaassa sellaisenaan, eikä siinä saanut muuttaa pilkunkaan paikkaa. Puheet perusoikeuskirjan oikeudellisesta statuksesta tarkoittavat sitä, että sille tulisi antaa EU:ssa perustuslain status, että se olisi sen ensimmäinen luku.
Perusoikeuskirjaa valmisteltaessa tehtävänmäärittely oli yksinkertainen: oli koottava yhteen lakeihin ja julistuksiin kirjatut kansalaisoikeudet. Uusia ei saanut keksiä.
Tulevan perustuslakikonventin tehtävä on vaikeampi. Sen pitää keksiä EU:lle uudet valtasuhteet sekä määrittää uusi vallanjako liittovaltion ja jäsenmaiden kesken.
Kun kaikki EU:n perusongelmat demokratiavajeineen tulevat käsittelyyn tässä yhteydessä, Laekenissa ei ole helppo päättää perustuslakikonventin tehtävänannosta. Työn lopputuloksestakaan ei ole varmuutta, saati että se olisi yksimielinen. Tämä on viimeinen tilaisuus jäsenmaille puolustaa omaa etuaan liittovaltioetua vastaan.
Belgia on nimittänyt puolen tusinaa ns. viisasta miestä avustamaan maan virkamiehiä Laekenin kokouksen valmisteluissa. Kun Belgia on liittovaltiohenkinen maa (josta Lipponen kehottaa suomalaisia ottamaan oppia), joku esitys jonkinlaisesta perustuslakiaikataulusta Laekenista lienee tulossa.