Kun pohjoismaita liitettiin Euroopan unioniin, kansanäänestysten järjestys oli tarkkaan suunniteltu. Ensin äänesti KYLLÄ-mielisin Suomi, sitten Ruotsi ja lopuksi EU-vastaisin Norja.

Jos äänestykset olisi tehty päinvastaisessa järjestyksessä, pohjoismainen yhteistyö saattaisi edelleen olla vaihtoehto Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle liittovaltioitavassa EU:ssa.

Ensimmäiset KYLLÄ-maat

EU:n perustuslain suhteen noudatetaan samaa taktiikkaa. Ensin äänestävät ne maat, joissa on suurin EU:n kannatus.

Kolme maata on jo hyväksynyt perustuslain ilman kansanäänestystä.

Liettuan parlamentti hyväksyi sen ensimmäisenä marraskuussa 2004. Se tapahtui itse asiassa jo ennen kuin perustuslaki oli valmis ja toimitettu Liettuaan sen omalla kielellä. Päätös syntyi äänin 84-4, 3 tyhjää.

Seuraavana oli vuorossa Unkari, jonka parlamentti hyväksyi oman maansa - ja myös muiden maiden - lainsäädäntöä ylemmän EU:n perustuslain joulukuussa äänin 322-12, 8 tyhjää.

Sitten oli vuorossa tammikuussa 2005 Slovenian parlamentti äänin 79- 4, 7 tyhjää.

Ensimmäinen kansanäänestys oli helmikuussa Espanjassa, jossa perustuslain hyväksymisen puolesta äänesti 78 % espanjalaisista. Äänestysprosentti oli kuitenkin surkea: 42%. On pantava merkille, että omaan keskusvaltaansa ja EU:n keskusvaltaan kriittisesti suhtautuvassa Baskimaassa KYLLÄ-äänestäjiä oli vain 62 % ja Kataloniassakin vain 64 %.

Seuraavana on vuorossa Ranska, jossa on kansanäänestys sunnuntaina 29.5.2005. Poliittisella eliitillä oli siellä kiire äänestyttää kansaa, koska maassa on käyty perusteellista perustuslakikeskustelua ja sen pitkittyessä on EI-puoli lisännyt kannatustaan.

Ranskassa EI voittaa?

Kaksi puoluetta on pannut toimeen jäsenäänestyksen suhtautumisesta EU:n perustuslakiin.

Ensiksi äänesti viime joulukuussa 70 000 demaria, joista 59 % sanoi KYLLÄ.

Sen jälkeen äänesti 5 000 vihreää, joista 52 % sanoi KYLLÄ.

Molemmissa puolueissa oli puoluejohto sitoutunut kannattamaan perustuslakia ja kampanjoi sen puolesta. Siitä huolimatta merkittävä vähemmistö sekä demareista että vihreistä äänesti EI.

Mielipidetutkimusten osoittaessa syksyllä perustuslain kannatuksen olevan ranskalaisten keskuudessa noin 70 %-30 %, presidentti Chirac ilmoitti kansanäänestyksestä. Keskustelun edetessä suhde oli vuodenvaihteessa 60 %-40 %, ja suunta on selvä: EI-puolen kannatus kasvaa. Maaliskuun lopussa se oli jo yhden tutkimuksen mukaan voitolla.

Ranskassa muistetaan kansanäänestys Maastrichtin sopimuksesta, jossa mielipidetutkimukset kehittyivät samoista alkuasetelmista niin että viime vaiheessa sopimuksen hyväksyi enää 51 % ranskalaisista.

EI-puolella on tulevassa äänestyksessä sangen epäpyhä liitto, jossa äänestäjillä on aika lailla erilainen EI. Omista syistään sitä mieltä ovat äärioikeisto, kansallismielinen keskustaporvaristo ja koko laitavasemmisto. Oikealla ollaan enemmän kansallismielisiä (ja Turkki-vastaisia), kun taas vasemmalla perustuslakia vastustetaan siitä syystä, että siinä pyhitetään kapitalismi ja uusliberalismi.

Saksa antaa vetoapua

EU on perinteisesti ollut tandemi, jota ovat ajaneet Saksa ja Ranska.

Myös perustuslaki on niiden luomus, ja sen avulla ne yrittävät säilyttää valta-asemansa laajentuvassa EU:ssa.

Saksan vallassa olevat demarit haluavat auttaa Ranskassa vallassa olevaa oikeistoa hyväksyttämällä perustuslain omassa parlamentissaan toukokuussa juuri ennen Ranskan kansanäänestystä. Hallitus saa taakseen tarvittavan kahden kolmasosan tuen, kun puolueista vain europarlamentin GUE/NGL-ryhmään kuuluva demokraattisen sosialismin puolue (PDS) sitä vastustaa. Samanlainen hyväksyntä perustuslaille on odotettavissa myös Saksan osavaltioiden liittoneuvostossa heti kesäkuun alussa.

Euroopan vihreä jees-puolue

Europuoluetukea EU:lta saavista europuolueista vihreät ottivat helmikuussa myönteisen kannan perustuslakiin äänin 51-7. Vastaan olivat Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Kreikan puolueet.

Myös sosialidemokraattien vastaava europuolue on perustuslain puolella.

Hollanti kriittisenä

Ranskan kansanäänestys vaikuttaa epäilemättä sitä seuraavalla viikolla (1.6.2005) järjestettävään Hollannin kansanäänestykseen.

Hollantilaiset ovat kyllästyneet olemaan EU:ssa nettomaksajia, ja maaliskuun mielipidetutkimuksissa oli ei-puoli johdossa!

Sen sijaan Tanskassa, jossa kansanäänestys järjestetään 27.9.2005, johdossa on ollut KYLLÄ-puoli. On tosin muistettava, että aina ennen äänestystä on KYLLÄ ollut siellä vahvoilla. Tanskan lopputulos riippuu aina ratkaisevasti kampanjoinnista (joka toistaiseksi on ollut laimeaa) - ja myös muiden maiden äänestystuloksista.

Kansanäänestyksiä, joiden tulosta eurokraatit pelkäävät, on tulossa Tshekkiin, Puolaan ja Englantiin.

Puolassa on sellainen mielenkiintoinen tilanne, että siellä parlamentin jäsenet ovat kriittisempiä kuin EU:n tukirahoilla ostettu kansa.

Tshekissä taas presidentti Vaclac Klaus on sanonut, että hän ei suhtaudu perustuslakiin kriittisesti vaan on 100 % sitä vastaan!

Veikataan yleisesti, että Englannissa on tulossa varma EI.

Vastaus riippuu myös kysymyksestä

Englannin kansa on tullut vuosisatojen ajan toimeen ilman omaa perustuslakia.

Nyt sille on sellainen tulossa EU:n perustuslain myötä.

Asiasta suoritetaan kansanäänestys. Ajankohta riippuu toukokuun 2005 parlamenttivaalien tuloksesta ja mielipideilmaston kehityksestä. Jos pääministeri Tony Blair on vaaleissa myötätuulessa, hän panee toimeen voittonsa imussa kansanäänestyksen mahdollisimman pian syksyllä 2005. Muuten englantilaiset äänestävät vuonna 2006. Uskotaan, että äänestys siirretään niin myöhäiseen ajankohtaan kuin mahdollista. Toivotaan, että kaikki muut olisivat sen siihen mennessä hyväksyneet. Sen toivotaan pehmittävän Englannin kansan.

Virallinen kysymys kansanäänestyksessä kuuluu seuraavalla tavalla: "Pitäisikö Yhdistyneen Kuningaskunnan hyväksyä sopimus, jolla Euroopan unionille tulee perustuslaki?"

Kun kysymys asetettiin ensimmäisen kerran tällä tavalla helmikuun alussa The Times-lehden tilaamassa mielipidetutkimuksessa, tulos oli yllättävä: 36 % vastasi KYLLÄ ja 29 % EI.

Oli luultu, että englantilaiset ovat suurella enemmistöllä perustuslakia vastaan.

Niin he ovatkin!

Sanat "sopimus" ja "hyväksyä" pitävät sisällään positiivisen tunnesisällön, ja virallinen kysymys on laadittu tuottamaan alitajuisesti KYLLÄ-tuntemuksia.

Toinen mielipidetutkimuslaitos kysyi toisella tavalla: "Jos huomenna olisi kansanäänestys, äänestäisittekö sen puolesta, että Ison-Britannian tulee allekirjoittaa EU:n perustuslaki, vai ei". Tulos oli aivan erilainen. Vastaajista 54 % sanoi nyt EI ja vain 26 % KYLLÄ.

Tärkeitä eivät siis ole vain vastaukset vaan myös kysymykset.