Kovaa peliä Brysselissä
On viety kalatkin vedestä

Euroopan unionin kalastuspolitiikka on yhteisöllistetty. Komissiolla on samanlainen valta kalastukseen kuin maatalouteenkin.

Liikakalastuksen seurauksena on havaittu kalakantojen vähenemistä. Uudella tekniikalla meriä tyhjennetään entistä tehokkaammin ja kaloja pyydetään entistä pienempinä. Jopa 40 % teollisuusmaisen kalastuksen saaliista on ollut ns. sivukalaa, jolle ei ole ollut kaupallista käyttöä mutta jonka poisotto merestä köyhdyttää kalavedet.

Suurimpia rosvoja ovat eteläisten EU-maiden mukavuuslippukalastusalukset.

Liikaa aluksia, liian vähän kaloja

On valmisteltu kalastusuudistusta. Asia on kuulunut maatalouskomissaari Franz Fischlerin toimialaan. Käytännössä sitä on valmisteltu tanskalaisen Steffen Smidtin johtamalla kalastuksen pääosastolla.

Oli tiedossa, että suurin osa komissaareista kannatti ryöstökalastuksen rajoittamista ja oli valmis suuntaamaan EU-tukia entistä enemmän kalastuslaivojen romuttamiseen kuin uusien rakentamiseen.

Nousi kuitenkin espanjalainen vastarinta. Espanjalainen komissaari Loyola de Palacio, jota varsinkin demarit ovat syyttäneet oman maansa pellavatukiaisten laittomasta hallinnoimista ennen komissaariksi tuloa, lähetti asiasta Fischlerille kirjeen. Siinä hän ilmoitti vastustavansa uudistusta ja syytti sen valmistelijoita kalastusalan uudelleenkansallistamisesta eli siirtämisestä pois EU:n määräysvallasta (ja rahoituksesta). Espanja halusi ryöstökalastustukiaisensa.

Kun asian piti tulla komission päätettäväksi 24.4, edellisenä viikonloppuna Espanjan pääministeri Jose-Maria Aznar otti yhteyden pääkomissaari Prodiin ja vaati esitykseen suuria muutoksia.

Erilaisen sukkuloinnin lopputulos oli se, että uusitus vedettiin pois komission esityslistalta. Samalla tanskalainen Smidt erotettiin pääjohtajan tehtävästä!

Espanjalaiskomissaari rikkoi sääntöjä

Loyola de Palacion toiminnasta nousi kohu. Europarlamentissa hänen nähtiin toimineen Espanjan hallituksen asian ajajana, ja se on kiellettyä. Komissaarit ovat virkakautensa alkajaisiksi antaneet lupauksen, jonka mukaan he eivät ota vastaan ohjeita tai neuvoja miltään kansalliselta viranomaiselta.

Myös muiden Välimeren alueen jäsenmaiden (ja Irlannin) edustajien sanotaan painostaneen komissaarejaan, mutta italialainen Monti, ranskalainen Barnier ja toinen espanjalainen Solbes eivät olleet suostuneet vesittämään uudistusta.

Smidtin erottamisen takia skandaali levisi koko komissioon. Varapääkomissaari Neil Kinnock tuli varomattomasti lausuneeksi, että Smidtin erottaminen oli "osa pakettia".

Helsinki ulkona paketista?

Heräsi kysymys, että mitä "pakettia"?

Huhut kertovat, että päätettäessä Euroopan elintarvikeviraston sijoituspaikasta italialaiselle Romano Prodille olisi luvattu – Scmidin erottamista vastaan - Espanjan vetävän pois Barcelonan ehdokkuuden Italian Parman hyväksi. Se merkitsisi takaiskua Helsingin toiveille.

Europarlamentissa SOS Demokratia-ryhmään kuuluvat EU-kriittiset mepit alkoivat vaatia Loyola de Palacion eroa. Sitä varten haluttiin perustaa parlamenttiin erityinen tutkimusvaliokunta selvittämään tapausten kulkua.

Komissio hermostui, syytti kommunikaatiokatkoksia, pyyteli Scmidtiltä anteeksi – ja hyväksyi toukokuun lopussa Schmidtin valmisteleman uudistusesityksen.

Surullinen tapaus

EU tarvitsee kalastusuudistusta. Nykyinen politiikka, jonka mukaan toisaalla - EU:n tuella - romutetaan kalastuslaivoja ja toisaalla - EU:n tuella – niitä uusitaan ja rakennetaan tekniikan apuvälinein entistä tehokkaammiksi, ei saa jatkua kalakantojen vaarantumatta.

Komissio ehdottaa, että ne sadat miljoonat eurot (460 milj.€), jotka oli varattu muun muassa espanjalaisten hyväksi entistä tehokkaampien kalastusalusten rakentamisen avustamiseen, käytetäänkin kalastajien uudelleentyöllistämistukeen. Tonnistosta halutaan romuttaa viidennes.

Espanja hävisi uudistuksen ensimmäisen erän komissiossa. Seuraava erä pelataan neuvostossa, ja siellä Suomen pitää olla komission kannalla eteläistä ryöstökalastusta vastaan.

Sevillan juhannushuippukokouksessa selviää, toimiko espanjalaisten itsekäs toiminta elintarvikevirastoasiassa Helsingin puolesta vai sitä vastaan. Näyttää siltä, että virasto sijoitetaan Brysseliin eikä Parmaan, mutta jos sen saa Parma, se on osa "pakettia". Tilanteen rauhoittamiseksi Helsingilläkin on nyt mahdollisuutensa.