Pro Demokratia -liike piti ensimmäisen yleisötapahtumansa helmikuussa. Menestys oli mainio. Sadat ihmiset osallistuivat viikonlopun aikana tapahtuman keskusteluihin ja tilaisuuksiin.

Pro Demokratia-liikkeen aktiivin Jaana Airaksisen mukaan nyt on yhdistynyt monien eri tahojen keskustelu. ”Minusta on arvokasta, että voimme toimia yhdessä, vaikkemme ole kaikesta samaa mieltä. Se mikä yhdistää on uusliberalismin kritiikki ja halu vahvistaa demokratiaa. Pro Demokratia -liikkeen juuret ovat ainakin Pro Koskenkorva -liikkeessä, Attacissa, Maailman sosiaalifooruumissa ja siihen liittyvässä kansallisessa toiminnassa. Myös ammattiyhdistysliikkeen aktiiveja on paljon mukana.” 

- Tästä jatketaan Pro Demoratia-tietotoimistolla. Siinä ideana on, että Pro Demokratia -sähköpostiverkkoon liittyvät saavat kerran kuussa lyhyen tiedotteen. Tiedotetta levitetään edelleen työpaikoilla ja kokoontumispaikoilla seinälehtenä. Verkoston kautta levitetään tietoa asioista, joissa demokratiavaje on suuri. Esimerkiksi Nato-kysymyksessä ja EU:n liittovaltioitumisessa repeämä poliittisen päätöksentekijöiden ja kansalaismielipiteen välillä on kestämättömän suuri. Alle kaksikymmentä prosenttia suomalaisista kannattaa Euroopan liittovaltiota. Silti poliittinen eliitti vie kehitystä tähän suuntaan.

 - Tietotoimisto seuraa myös eduskunnan toimintaa. Se kertoo, millaisia ihmisiä kiinnostavia asioita on tulossa käsittelyyn ja sitten miten eri kansanedustajat asiassa toimivat ja äänestävät. Tämä tieto sitten leviää työpaikkojen, yliopistojen jne ilmoitustauluille. 

Tietotoimisto ei suinkaan ole Pro Demokratia -liikkeen ainoa toimintamuoto. 

- Pro Demokratia -sateenvarjon alla jatkavat erilaiset työryhmät. Kansainvälinen työryhmä käsittelee yhdessä intialaisten kanssa vuoden 2004 sosiaalifoorumin kysymyksiä. Pro kuntapalvelut -liike jatkaa toimintaansa. On myös tehty alustava päätös, että noin vuoden päästä pidetään uusi yhteinen kaikkia ryhmiä kokoava tilaisuus.

Mikä mättää parlamentarismissa 

Jaana Airaksisen mielestä monetkin tekijät ovat olleet näivettämässä parlamentarismiin perustuvaa demokratiaa Suomessa. ”Yksi tekijä on vahva konsensuksen vaatimus. Se näivettää keskustelukulttuurin. Niitä harvoja poliitikkoja, jotka yrittävät tuoda poikkeavia näkemyksiä esille, pyritään kaikin keinoin julkisuudessa lyömään, nöyryyttämään ja vaientamaan.”

 - Valtaeliitin keskuudessa elää myös edelleen usko siihen, että heillä on parempi käsitys kuin ihmisillä itsellään, mikä on ihmisille hyväksi. Myös sateenkaarihallitus näivettää poliittista mielikuvitusta. Sateenkaarihallituksessa ei voida aidosti keskustella erilaisista näkemyksistä. Ne tukahtuvat ja tukahdutetaan ennen julkituloaan.

 - Valtaa on kadonnut myös ylikansallisille yhteisöille kuten EU:lle ja WTO:lle pois demokraattisesta prosessista. Samoin markkinafundamentalismi on siirtänyt päätöksiä politiikasta markkinatalouden piiriin markkinoille, ennen kaikkea ylikansallisille yhtiöille. Globalisaatio edetessään vaati myös demokratian rajoittamista. Globalisaation negatiiviset vaikutukset ihmisten jokapäiväiseen elämään tuottaa yhä enemmän vastarintaa. Demokraattisissa olosuhteissa ei ole mahdollista edetä uusliberalistisen globalisaation tiellä. Siksi tehdään päätöksiä yhä epädemokraattisemmin. 

- Koko 90-luvun ajan Suomessa on tehty poliittisia päätöksiä, joissa on mahdoton nähdä eroja eri puolueiden välillä. Tämä on vieraannuttanut äänestäjät ja ihmiset ylipäätään poliittisista puolueista. Kaipaan puolueilta todellisia vaihtoehtoja ja ennen muuta käytännön näyttöä, että poliittinen puolue toimii sen mukaan kuin julistaa. Puolueet kärsivät suunnattomasta luottamuspulasta ihmisten silmissä, sanoo Jaana Airaksinen.

Eliitiltä puuttuu EU:ssa rohkeutta sanoa ei 

Euroopan unioni on uudessa kehitysvaiheessa. Jopa pääministeri Lipponen on viimein huolestunut, miten käy pienten maiden sananvallan tulevassa EU:ssa. Jaana Airaksinen näkee EU:n demokratian kannalta hyvin ongelmalliseksi. ”Aina kun siirretään päätöksentekoa kauemmaksi ihmisistä, sitä vaikeampi on heidän siihen vaikuttaa. Tietenkin suvereenien valtioiden on hyvä sopia kansainvälisin sopimuksin monista asioista. Mutta se on eri asia kuin siirtää osa kansallisesta päätöksenteosta epädemokraattisille ja kaukaisille elimille. Esimerkiksi paine julkisten palvelujen yksityistämiseen tulee EU:sta. Vaatimus verotuksen harmonisointiin, joka toteutuessaan olisi katastrofaalista pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, on peräisin EU:n toimielimistä, ei Suomen poliittisesta päätöksenteosta.

- Isoilla yhtiöillä on varaa pitää omat toimistonsa Brysselissä ja vaikuttaa siellä päätöksentekoon. Ei yksittäisillä kansalaisilla tai edes köyhillä kansalaisliikkeillä ole tätä mahdollisuutta käytettävissään. 

- Näyttää siltä, että EU:n konventista on muodostunut elin, jonka tehtävänä on kuljettaa EU liittovaltioksi. Osaltaan Suomi on tässäkin pyrkinyt auttamaan. Vaikka konventtiin on täältä valittu sekä hallituksen että opposition edustajat, niin molemmissa leirissä valinta on kohdistunut liittovaltioajatuksen tukijoihin. 

- Suomen poliittista eliittiä leimaa kansainvälisillä forumeilla rohkeuden puute. He ovat valmiit hyväksymään kaikki ehdotukset, jotta saadaan olla mukana. Nyt tarvitaan parempaa itsetuntoa ja valmiutta olla hyväksymättä sellaista lopputulosta, joka ei vastaa toiveitamme. 

Kuvat ja teksti: Matti Tohka