Pro Demokratia -liike piti ensimmäisen
yleisötapahtumansa helmikuussa. Menestys oli mainio.
Sadat ihmiset osallistuivat viikonlopun aikana
tapahtuman keskusteluihin ja tilaisuuksiin.
Pro
Demokratia-liikkeen aktiivin Jaana Airaksisen mukaan
nyt on yhdistynyt monien eri tahojen keskustelu. ”Minusta
on arvokasta, että voimme toimia yhdessä, vaikkemme ole kaikesta
samaa mieltä. Se mikä yhdistää on uusliberalismin kritiikki
ja halu vahvistaa demokratiaa. Pro Demokratia -liikkeen juuret
ovat ainakin Pro Koskenkorva -liikkeessä, Attacissa, Maailman
sosiaalifooruumissa ja siihen liittyvässä kansallisessa toiminnassa.
Myös ammattiyhdistysliikkeen aktiiveja on paljon mukana.”
- Tästä jatketaan Pro Demoratia-tietotoimistolla. Siinä ideana
on, että Pro Demokratia -sähköpostiverkkoon liittyvät saavat
kerran kuussa lyhyen tiedotteen. Tiedotetta levitetään edelleen
työpaikoilla ja kokoontumispaikoilla seinälehtenä. Verkoston
kautta levitetään tietoa asioista, joissa demokratiavaje on
suuri. Esimerkiksi Nato-kysymyksessä ja EU:n liittovaltioitumisessa
repeämä poliittisen päätöksentekijöiden ja kansalaismielipiteen
välillä on kestämättömän suuri. Alle kaksikymmentä prosenttia
suomalaisista kannattaa Euroopan liittovaltiota. Silti poliittinen
eliitti vie kehitystä tähän suuntaan.
- Tietotoimisto seuraa myös eduskunnan toimintaa. Se
kertoo, millaisia ihmisiä kiinnostavia asioita on tulossa
käsittelyyn ja sitten miten eri kansanedustajat asiassa toimivat
ja äänestävät. Tämä tieto sitten leviää työpaikkojen, yliopistojen
jne ilmoitustauluille.
Tietotoimisto ei suinkaan ole Pro Demokratia -liikkeen ainoa
toimintamuoto.
- Pro Demokratia -sateenvarjon alla jatkavat erilaiset työryhmät.
Kansainvälinen työryhmä käsittelee yhdessä intialaisten kanssa
vuoden 2004 sosiaalifoorumin kysymyksiä. Pro kuntapalvelut
-liike jatkaa toimintaansa. On myös tehty alustava päätös,
että noin vuoden päästä pidetään uusi yhteinen kaikkia ryhmiä
kokoava tilaisuus.
Mikä mättää parlamentarismissa
Jaana Airaksisen mielestä monetkin tekijät ovat olleet näivettämässä
parlamentarismiin perustuvaa demokratiaa Suomessa. ”Yksi tekijä
on vahva konsensuksen vaatimus. Se näivettää keskustelukulttuurin.
Niitä harvoja poliitikkoja, jotka yrittävät tuoda poikkeavia
näkemyksiä esille, pyritään kaikin keinoin julkisuudessa lyömään,
nöyryyttämään ja vaientamaan.”
- Valtaeliitin keskuudessa elää myös edelleen usko siihen,
että heillä on parempi käsitys kuin ihmisillä itsellään, mikä
on ihmisille hyväksi. Myös sateenkaarihallitus näivettää poliittista
mielikuvitusta. Sateenkaarihallituksessa ei voida aidosti
keskustella erilaisista näkemyksistä. Ne tukahtuvat ja tukahdutetaan
ennen julkituloaan.
- Valtaa on kadonnut myös ylikansallisille yhteisöille
kuten EU:lle ja WTO:lle pois demokraattisesta prosessista.
Samoin markkinafundamentalismi on siirtänyt päätöksiä politiikasta
markkinatalouden piiriin markkinoille, ennen kaikkea ylikansallisille
yhtiöille. Globalisaatio edetessään vaati myös demokratian
rajoittamista. Globalisaation negatiiviset vaikutukset ihmisten
jokapäiväiseen elämään tuottaa yhä enemmän vastarintaa. Demokraattisissa
olosuhteissa ei ole mahdollista edetä uusliberalistisen globalisaation
tiellä. Siksi tehdään päätöksiä yhä epädemokraattisemmin.
- Koko 90-luvun ajan Suomessa on tehty poliittisia päätöksiä,
joissa on mahdoton nähdä eroja eri puolueiden välillä. Tämä
on vieraannuttanut äänestäjät ja ihmiset ylipäätään poliittisista
puolueista. Kaipaan puolueilta todellisia vaihtoehtoja ja
ennen muuta käytännön näyttöä, että poliittinen puolue toimii
sen mukaan kuin julistaa. Puolueet kärsivät suunnattomasta
luottamuspulasta ihmisten silmissä, sanoo Jaana Airaksinen.
Eliitiltä puuttuu EU:ssa rohkeutta sanoa ei
Euroopan unioni on uudessa kehitysvaiheessa. Jopa pääministeri
Lipponen on viimein huolestunut, miten käy pienten maiden
sananvallan tulevassa EU:ssa. Jaana Airaksinen näkee EU:n
demokratian kannalta hyvin ongelmalliseksi. ”Aina kun siirretään
päätöksentekoa kauemmaksi ihmisistä, sitä vaikeampi on heidän
siihen vaikuttaa. Tietenkin suvereenien valtioiden on hyvä
sopia kansainvälisin sopimuksin monista asioista. Mutta se
on eri asia kuin siirtää osa kansallisesta päätöksenteosta
epädemokraattisille ja kaukaisille elimille. Esimerkiksi paine
julkisten palvelujen yksityistämiseen tulee EU:sta. Vaatimus
verotuksen harmonisointiin, joka toteutuessaan olisi katastrofaalista
pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, on peräisin EU:n toimielimistä,
ei Suomen poliittisesta päätöksenteosta.
- Isoilla yhtiöillä on varaa pitää omat toimistonsa Brysselissä
ja vaikuttaa siellä päätöksentekoon. Ei yksittäisillä kansalaisilla
tai edes köyhillä kansalaisliikkeillä ole tätä mahdollisuutta
käytettävissään.
- Näyttää siltä, että EU:n konventista on muodostunut elin,
jonka tehtävänä on kuljettaa EU liittovaltioksi. Osaltaan
Suomi on tässäkin pyrkinyt auttamaan. Vaikka konventtiin on
täältä valittu sekä hallituksen että opposition edustajat,
niin molemmissa leirissä valinta on kohdistunut liittovaltioajatuksen
tukijoihin.
- Suomen poliittista eliittiä leimaa kansainvälisillä forumeilla
rohkeuden puute. He ovat valmiit hyväksymään kaikki ehdotukset,
jotta saadaan olla mukana. Nyt tarvitaan parempaa itsetuntoa
ja valmiutta olla hyväksymättä sellaista lopputulosta, joka
ei vastaa toiveitamme.
Kuvat ja teksti: Matti Tohka