Nato-mallisessa joukkojenluovutuskokouksessa viime vuoden marraskuussa Suomi päätti antaa euroarmeijan käyttöön - ja tarvittaessa Naton komentoon - 1500 sotilasta.

Se oli paljon. Tanska ei antanut yhtäkään sotilasta, eikä puolustusalan suurvalta Ruotsikaan antanut enempää.
Nyt on Suomi ilmoittanut antavansa euroarmeijaan lisää miehiä: 2000 sotilasta.

Euroarmeija teon alla

Euroarmeijaa tarvitaan panemaan toimeen ns. kriisinhallintaa. Amsterdamin sopimuksen mukaan se voi olla myös rauhaanpakottamista eli sotaa.
Näinä viikkoina ovat saaneet lisää merkitystä euroarmeijan käyttötarkoitukset. Niitä voidaan käyttää konflikteissa, joissa on kyse etnisten tai uskonnollisten ryhmien välisistä kiistoista, kilpailusta vähistä resursseista valtioiden välillä ja kansojen liikkeistä pois kotiseudultaan.
Nämä tarkoitukset ovat kuin vastaus Naton nykyisiin tarpeisiin.
Ei ole päätetty siitä, kuka antaa euroarmeijalle hyökkäyskäskyn, mutta siitä on sen sijaan päätetty, että voidaan hyökätä omin päätöksin ilman YK:n mandaattia. Siitä on päätetty niin, ettei ole päätetty tällaisen mandaatin välttämättömyydestä. Siksi EU:ssa päätetty hyökkäys voi olla kansainvälisoikeudellisessa merkityksessä laiton.

Yhteiseen armeijaan 200 000 sotilasta

EU:n jäsenmaat ovat luvanneet antaa yhteisen armeijansa käyttöön vuodesta 2003 alkaen yhden vuoden ajaksi kerrallaan 60 000 sotilasta. Kierrätystarpeista johtuen euroarmeijan suuruus on tosiasiassa 200 000 sotilasta.
Muista maista joukkoon tulee pääasiassa palkkasotureita, mutta 2000 Suomen poikaa on koulutettu "yhteisten arvojen" puolustamiseen maan rajojen ulkopuolella varusmiehistä.
Joukkojen lukumäärää lisätään tämän vuoden marraskuussa järjestettävässä uudessa EU:n joukkojenluovutuskokouksessa. Siellä päätetään myös uusien aseiden hankinnasta joukkojen käyttöön, ja Suomi osallistuu kustannuksiin - toisin kuin Tanska.