EU- ja Nato-kielteisyys kasvussa

Herrojen EVA (Elinkeinoelämän valtuuskunta) tutkii säännöllisesti suomalaisten mielipiteitä ja asenteita. Viimeisin tutkimus julkistettiin maaliskuun alussa. 


Sen mukaan suomalaiset suhtautuvat EU:hun kielteisemmin kuin koskaan jäsenyyden aikana. Prosenteissa mitattuna 31 % suhtautuu kielteisesti, 30 % neutraalisti ja enää 37 % myönteisesti. 


Kielteisimpiä ovat vasemmistoliittolaiset (48 %) ja kepulaiset (44 %), myönteisimpiä kokoomuslaiset (62 %) ja demarit (52 %). SAK:n jäsenissä on enemmän kielteisiä kuin myönteisiä. 


Suomalaisista lähes neljännes (24 %) haluaisi erota EU:sta. 


Suomalaisista vain 11 % kannattaa liittymistä sotaliitto Natoon. Kannatus lisääntyy oloissa, joissa naapurit liittyvät, mutta vaikka Baltian maat ja Ruotsi liittyisivät, silti suomalaisista vain 30 % kannattaa Suomen liittymistä. Saman verran ei osaa sanoa kantaansa, ja kokonaista 40 % vastustaa. 


Vähiten Nato-jäsenyyden kannattajia niissäkin oloissa, joissa naapurit liittyvät, on vasemmistoliiton äänestäjissä (14 %). Niissä oloissa kannattajia on kokoomuksessa 54 % (vastustajia 21 %), SDP:ssä 35 % (36 % ), keskustassa 27 % (42 %) ja vihreissä 26 % (45 %). 


SAK:ssa vastaavat luvut ovat 22 % (46 %), STTK:ssa 36 % (33) ja MTK:ssa 31 % (37). 


Sitä, että Suomen kansa ei luota eliittiinsä, kuvaa vastaus väitteeseen “EU:n jäsenenä maamme liittyy ennen pitkää myös jonkin sotilasliiton (kuten Nato) jäseneksi”. Suomalaisista 44 % on samaa mieltä ja vain 28 % eri mieltä. 


Nato-vastaisuuden lisääntymistä ja kansan itsetunnon nousua suhteessa poliitikkoihinsa kuvaa kuitenkin se, että suomalaisten usko Nato-jäsenyyden todennäköisyyteen on selvästi vähentynyt.