Paavo Arhinmäki on toiminut vuoden
Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Tänä aikana
Vasemmistonuorten ulkoinen kuva on melkoisesti
muuttunut. Siitä on tullut kantaa ottavampi,
ärhäkkäämpi.
Arhinmäki ei itse halua muutosta korostaa. Hänestä
hänen edeltäjänsä ovat tehneet hyvää työtä
luomalla Vasemmistonuorille vaikutuskanavat myös
Vasemmistoliiton suuntaan.
-
Minusta nuorisojärjestön pitää olla radikaali.
Erityisen tärkeää, että nuorisojärjestöllä on
myös kansalaisjärjestön rooli. Pitää toimia sekä
kadulla että kabineteissa. Tässä suhteessa ollaan
menty eteenpäin, sanoo Arhinmäki.
- Vasemmistonuorilla on tulevissa eduskuntavaaleissa
lähes 40 ehdokasta. Tämä on paljon enemmän kuin
millään muulla puolueella. Tämä osoittaa, että
Vasemmistonuorilla on toimiva suhde
kansalaisjärjestöihin niin, että toiminta
kansalaisjärjestöissä luontevasti yhdistyy toimintaan
poliittisessa järjestössä.
Arhimäen mukaan yhteiskunnassa näkyy selvästi uuden
puna-vihreän vasemmistolaisuuden nousu. Tämä muutos
on tapahtunut nuorten keskuudessa. Nuoret toimivat
kansalaisjärjestöissä, marssivat kadulla aivan toisin
kuin muutama vuosi sitten. He ovat kiinnostuneita
ottamaan asioista selvää. Nämä nuoret on saatava
äänestämään myös vaaleissa, jotta saisimme uuden
punavihreän ajattelun edustajia eduskuntaan.
Nato-jäsenyys torjuttava
Kysymykseen, mikä on nyt tärkein poliittinen kysymys,
Arhinmäellä on vastaus valmiina: Suomen
Nato-jäsenyyden torjuminen. Vasemmistonuorten
ohjelmassa on tämä myös asetettu ykköskysymykseksi.
Vasemmistonuorilla on vaaleihin asti ulottuva kampanja
Nato-kysymyksestä.
- Suomen pitäminen Naton ulkopuolella on tärkeä
monestakin syystä. Suomi puolueettomana maana on monin
tavoin voinut auttaa konfliktien ratkaisemisessa muita
maita. Jos liitymme Natoon, Suomi muuttuu
välittäjästä osapuoleksi erityisesti siksi, että
Nato yhä enemmän ja enemmän ottaa itselleen
maailmanpoliisin roolia. Näin meidät vedettäisiin
mukaan konflikteihin, joista pitää pysyä erossa.
Vaikka esimerkiksi Ahtisaari yrittää kaupata Natoa
rauhan järjestönä, niin tosi asiassa Nato on edelleen
sotilasliitto. Sotilasliitto, jossa Yhdysvallat
määrää. YK on minusta järjestö, jonka kautta
pitää toteuttaa kansainvälinen rauhan turvaaminen. Ei
rauhaa luoda sotilasliittojen ja aseiden avulla.
- Nato-jäsenyys merkitsee myös sitä, että
puolustusmenoja pitää entisestään nostaa. Kun
kaikkea muuta on 90-luvulla tasaisesti leikattu, niin
puolustusbudjettia on tasaisesti kasvatettu. Kaikki
mitä laitetaan asevarusteluun on pois jostain muualta.
Käytännössä se on pois koulutuksesta,
terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta.
- On ensiarvoisen tärkeätä, että Nato-kysymys nousee
esille ennen vaaleja. Jokainen puolue ja jokainen
ehdokas on pakotettava sanomaan ovatko he valmiit
viemään Suomen Naton jäseneksi vai ovatko he
jäsenyyttä vastaan. Jollei tästä tule
eduskuntavaalien suurta teemaa, niin koko asiassa käy
huonosti. Minusta myös Vasemmistoliiton tulee ottaa
tämä asia vakavasti.
Vasemmiston muistettava solidaarisuus
Vasemmistonuoret ovat olleet mukana myös EU:n
tulevaisuutta pohtivan konventin ns. nuorisokonventissa.
Arhinmäki ei ole kovin innostunut saaduista
kokemuksista.
- Näyttää siltä, että konventti oli kokoonpantu
niin, että tarkoituksena on rakentaa EU:sta
liittovaltio. Minun ja Vasemmistonuorten lähtökohta
on, että EU pitää säilyä itsenäisten valtioiden
liitona. Päätöksenteko pitäisi olla mahdollisimman
lähellä ihmisiä. Tämä on ongelma jo Suomessa. Jos
päätöksentekoa viedään yhä enemmän Brysseliin,
niin ihmiset eivät tiedä mitä siellä päätetään.
Se on erittäin haitallista demokratian kannalta.
- Tietenkään Nato-jäsenyys tai EU:n
liittovaltiokehitys eivät ole ainoita asioita
politiikassa. Minusta jatkuvasti tärkeä ja keskeinen
kysymys niin Suomessa kuin kansainvälisestikin on
yhteiskunnallinen solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus.
Vasemmiston pitää huolehtia niistä, joilla ei mene
hyvin. Tässä Vasemmistoliiton roolia pitää
vahvistaa.
- Nuorille tärkeä ja ajankohtainen kysymys on
opintotuki. Opintotuen arvo on laskenut reaalisesti,
koska sitä ei ole kymmeneen vuoteen korotettu.
Opintotukeen pitää tehdä tasokorotus ja se tulee
sitoa indeksiin. Nousukauden ulkopuolelle ovat
opiskelijoiden ohella jääneet työttömät ja
sairaat.
- Erityisesti Helsingissä on asuntokysymys edelleen
polttava. Asuntokysymys nousee esille melkein jokaisessa
valtuuston kokouksessa. Oikeisto lähtee siitä, että
Helsinkiin tarvitaan vain ns. hyviä veronmaksajia.
Minusta pitää lähteä siitä, että jokaiselle
ihmiselle turvataan kunnollinen asunto. Yhteiskunnassa
on niin paljon varallisuutta, että tämän
toteuttaminen on vain halusta kiinni.
Teksti ja kuvat: Matti Tohka
