Tilastot kertovat omistajien ahneudesta

Oheisista taulukoista voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä Suomen kymmenen vuoden EU-jäsenyyden ajalta ja sitä edeltäneeltä EY-yhteensovittamisen kaudelta:

Bruttokansantuote käyvin hinnoin on kasvanut yli kolmanneksen ns. lamavuosien tasosta. Työttömyys on kuitenkin säilynyt korkealla tasolla, ja kyseessä on ollut työllistämätön kasvu.

Palkkojen osuus kansantulosta on samana aikana alentunut selvästi, jopa yli 60 prosentista alle 50 prosenttiin. Kun ei ole lisätty palkansaajien ostovoimaa, on hylätty keynesiläisyyden perusideat.

Pörssikurssit ovat kyseisenä aikana kasvaneet kuusin- ja välillä jopa neljätoistakertaisiksi. Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista 2/3 on myyty ulkomaille.

Osinkojen osuus kansantulosta on kasvanut moninkertaiseksi. Kun omistajat saivat 1990-luvun alussa osingoilleen verottomuuden, nykyinen omistajapolvi on ottanut yhtiöistä ulos myös menneiden työläissukupolvien työn tulokset.

Valtion verotulojen kasvu on viime vuosina pysähtynyt. Valtion velkaantuminen on samaan aikaan kääntynyt laskuun ja on EU-maiden alhaisinta tasoa. Vain Luxemburgin, Englannin ja Irlannin julkinen valta on Suomea vähemmän velkaantunut.

Tehdasteollisuuden investoinnit ovat olleet hämmästyttävän alhaiset, eivätkä ne vastaa edes tuotantovälineiden kulumista. Sitä on poistojen enemmyys investointeihin nähden. Uusinvestointien avulla tuotetaan työpaikkoja, mutta niiden sijasta Suomessa pitää puhua investointilamasta.

Yritykset ovat tehneet tuotannollisia (suoria) sijoituksia Suomen sijasta ulkomaille. Ulkomaiset yritykset eivät ole investoineet lähellekään samassa määrin Suomeen.

Keinotteluluonteisilla portfoliosijoituksilla ulkomaiset sijoittajat ovat tyhjentäneet Suomea. Näitä sijoituksia ei näytä tehdyn osinkojen takia, mutta silti ulkomainen pääoma kotiuttaa Suomesta ulkomaille paremman osinkotuoton kuin suomalainen pääoma ulkomailta Suomeen. Viimeisimpien virtatilastojen valossa suomalaiset osingonsaajat näyttävät sijoittaneen yrityksistä ulos otettuja rahoja ulkomaille.

Työeläkejärjestelmä, jossa on sekä julkisen vallan että yksityisen sektorin hallinnoimia rahastoja, tuottaa valtaisia säästö- ja sijoitusylijäämiä. Rahastojen kokonaismäärä (mukaan lukien julkiset rahastot) oli vuoden 2004 puolivälissä 83,5 miljardia euroa. Kaikista varoista yli puolet (64,2 %) oli sijoitettu ulkomaille eikä Suomeen.

Yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden ulkomaisten sijoitusten määrä oli vuoden 1998 lopussa vain 2 miljardia, vuoden 2001 lopussa 24 miljardia ja nyt se on 37 miljardia euroa.