Yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori on
arvostetuimpia perustuslain tuntijoita maassamme.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa hän on usein
kuultu asiantuntija. Nykyistä Suomen perustuslakia
valmistelleessa parlamentaarisessa komiteassa hän oli
pysyvänä asiantuntijana.
Tuori
pitää konventin valmistelemaa perustuslakiluonnosta
tärkeänä. Aikaisemminhan ei EU:lla ole mitään
vastaavaa ollut. Perustuslaki merkitsee sitä, että EU
irtaantuu jäsenvaltioistaan ja itsenäistyy
poliittisena yksikkönä. - Perustuslaki merkitsee
myöskin muutosta EU:n ja jäsenvaltioiden
toimivaltasuhteissa. Yksi olennainen asia on, että
nykyinen EU:n toimivaltaa rajaava pilarijako, poistuu.
Esimerkiksi oikeus- ja sisäasiat tulevat EU:n
lainsäädännön piiriin. Eli EU:n toimivalta laajenee
kansallisvaltioiden suvereniteetin perinteisille
ydinalueille, toteaa Tuori.
Eduskunnassa tarvitaan määräenemmistö
Tuori pitää kiistattomana, että EU:n uuden perustuslain
hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä Suomen
eduskunnassa. Suomen kansallista perustuslakia
luonnoksen mukainen EU:n perustuslaki koskettaa monin
tavoin. Siinä edelleenkin siirretään toimivaltuuksia
EU:lle ja tällä tavalla rajoitetaan Suomen kansallista
suveriniteettiä. En usko edes , että kukaan
oikeusoppinut on määräenemmistön tarpeellisuudesta
toista mieltä, hän sanoo.
- Hallituksen välisessä konferenssissa HVK:ssa
tuskin suuria muutoksia saadaan aikaan. En pitäisi
kovin tärkeänä asiana jäsenvaltioiden omaa
komissaaria en edes EU:n presidentin viran perustamista.
Presidentti-kysymys on osaltaan noussut arvoon
arvaamattomaan.
- Sen sijaan kysymys Euroopan Unionin ja
jäsenvaltioiden välistä toimivaltajaosta on minusta
oleellisin. Erityisesti kysymys siitä, miten
hyvinvointipalveluita tuotetaan ja kuka niiden
tuottamissäännöistä päättää, on mitä tärkein.
EU:n toimialueen kasvu merkitsee aina EU:n
kehittymisestä liittovaltion suuntaan. Tosin EU on
erikoislaatuinen poliittinen yksikkö, johon huonosti
sopivat liittovaltion ja valtioiden liiton perinteiset
käsitteet. On sanottu, että se muistuttaa eniten
keskiaikaista Pyhää saksalais-roomalaista
keisarikuntaa.
- EU:n muuttuessa onkin löydettävissä
mielenkiintoisia analogioita keskiajan kanssa. Selkeät
valtiolliset piirteet hämärtyvät. On syntymässä
oikeusjärjestelmien pluralismi (monimuotoisuus), jossa
on erilaisia limittäisiä ja lomittaisia
oikeusjärjestyksiä. Oikeusjärjestelmät eivät
selkeästi rajaudu kansallisvaltioiden rajojen
mukaisesti.
Kansanäänestys välttämätön kahdesta
syystä
Professori Tuori on oikeusoppineena ottanut selkeän
kannan sen puolesta, että EU:n uudesta perustuslaista
on myös Suomessa järjestettävä kansanäänestys.
Hänellä on näkemykselleen vankat perustelut.
- Ensinnäkin on korostettava, että
kansaäänestyskysymys on eri asia kuin kunkin valtion
kanta perustuslakisopimukseen tai kanta EU:sta
ylipäätään. Kansanäänestys on tarpeen, oli EU:n
kehittämisestä mitä mieltä tahansa.
Kansanäänestyskysymystä pitää lähestyä kahdesta
näkökulmasta, toisaalta EU:n ja toisaalta
kansallisvaltio Suomen. EU:n kannalta on olennaista se,
että ensimmäistä kertaa ollaan EU:lle kehittämässä
perustuslakia. Toisaalta on kuitenkin kysymys
samanaikaisesti myös kansainvälisestä sopimuksesta.
Tästä nähdään jälleen, että perinteisten
valtiollis-oikeudellisten käsitteiden soveltaminen EU:n
yhteydessä on ongelmallista.
- Perustuslailla täytyy tietenkin olla
legitimiteetti (yleinen hyväksyttävyys). Ainoa tapa,
millä legitimiteetti tässä yhteydessä voidaan
toteuttaa, on kaikissa EU:n jäsenmaissa
järjestettävä kansanäänestys. Kansanäänestys
auttaa myös EU:n ja kansalaisten välisen kuilun umpeen
kuromista. Ilman kansaäänestystä EU pysyy edelleen
kansalaisille vieraana eliitin projektina.
- Kansallisesti arviointi lähtee siitä, että
vuoden 1994 kansanäänestys antoi tietyn mandaatin
(toimivallan). Nyt on arvioitava tilannetta
perustuslakisopimuksen jälkeen, onko tilanne muuttunut
niin paljon vuoden 1994 asetelmasta, ettei silloin
annettu mandaatti enää riitä. Tässä vertailussa ei
ole pelkästään kysymys perustuslakisopimuksesta, vaan
kaikista niistä muutoksista, joita on tapahtunut
kansanäänestyksen jälkeen. Minusta tässä
perustuslakisopimuksessa jo yksinään on niin
merkittäviä muutoksia, että kansanäänestys jo
sillä perusteella on tarpeen. Ajattelen tässä
esimerkiksi pilarijaon poistamista ja sitä kautta EU:n
toimivallan laajenemista. Tässä yhteydessä tulee
myös arvioida, otettiinko edellisessä
kansanäänestyksessä kantaa esimerkiksi yhteisen
valuutan käyttöön ottoon kuten vuonna 1998 vähän
epäuskottavasti pyrittiin todistamaan.
Professori Tuorin mielestä Suomessa on olemassa
jokin erikoinen EU-asioiden vähättelyn perinne. Ei
haluta myöntää näiden asioiden tärkeysluokkaa.
Myös perustuslakisopimuksen yhteydessä on näkyvissä,
että Suomessa on vahvojen voimien taholta edelleen
halua pitää EU:ta eliitin projektina. Hyvin
huolestuttavaa on, että toisaalta yhteiskunnan
eliittille EU on jokapäiväiseen kokemus- ja
elämysmaailmaan kuuluva asia ja toisaalta suurelle
kansalle koko EU on täysin vieras, toteaa Tuori.
Teksti ja kuva: Matti Tohka