Professori Kaarlo Tuori:
Kansanäänestys perustuslaista on välttämätön Suomelle ja EU:lle

Yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori on arvostetuimpia perustuslain tuntijoita maassamme. Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa hän on usein kuultu asiantuntija. Nykyistä Suomen perustuslakia valmistelleessa parlamentaarisessa komiteassa hän oli pysyvänä asiantuntijana.

Tuori pitää konventin valmistelemaa perustuslakiluonnosta tärkeänä. Aikaisemminhan ei EU:lla ole mitään vastaavaa ollut. Perustuslaki merkitsee sitä, että EU irtaantuu jäsenvaltioistaan ja itsenäistyy poliittisena yksikkönä. - Perustuslaki merkitsee myöskin muutosta EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltasuhteissa. Yksi olennainen asia on, että nykyinen EU:n toimivaltaa rajaava pilarijako, poistuu. Esimerkiksi oikeus- ja sisäasiat tulevat EU:n lainsäädännön piiriin. Eli EU:n toimivalta laajenee kansallisvaltioiden suvereniteetin perinteisille ydinalueille, toteaa Tuori.

Eduskunnassa tarvitaan määräenemmistö 

Tuori pitää kiistattomana, että EU:n uuden perustuslain hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä Suomen eduskunnassa. Suomen kansallista perustuslakia luonnoksen mukainen EU:n perustuslaki koskettaa monin tavoin. Siinä edelleenkin siirretään toimivaltuuksia EU:lle ja tällä tavalla rajoitetaan Suomen kansallista suveriniteettiä. En usko edes , että kukaan oikeusoppinut on määräenemmistön tarpeellisuudesta toista mieltä, hän sanoo.
 - Hallituksen välisessä konferenssissa HVK:ssa tuskin suuria muutoksia saadaan aikaan. En pitäisi kovin tärkeänä asiana jäsenvaltioiden omaa komissaaria en edes EU:n presidentin viran perustamista. Presidentti-kysymys on osaltaan noussut arvoon arvaamattomaan.
 - Sen sijaan kysymys Euroopan Unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivaltajaosta on minusta oleellisin. Erityisesti kysymys siitä, miten hyvinvointipalveluita tuotetaan ja kuka niiden tuottamissäännöistä päättää, on mitä tärkein. EU:n toimialueen kasvu merkitsee aina EU:n kehittymisestä liittovaltion suuntaan. Tosin EU on erikoislaatuinen poliittinen yksikkö, johon huonosti sopivat liittovaltion ja valtioiden liiton perinteiset käsitteet. On sanottu, että se muistuttaa eniten keskiaikaista Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa.
 - EU:n muuttuessa onkin löydettävissä mielenkiintoisia analogioita keskiajan kanssa. Selkeät valtiolliset piirteet hämärtyvät. On syntymässä oikeusjärjestelmien pluralismi (monimuotoisuus), jossa on erilaisia limittäisiä ja lomittaisia oikeusjärjestyksiä. Oikeusjärjestelmät eivät selkeästi rajaudu kansallisvaltioiden rajojen mukaisesti.

Kansanäänestys välttämätön kahdesta syystä 

Professori Tuori on oikeusoppineena ottanut selkeän kannan sen puolesta, että EU:n uudesta perustuslaista on myös Suomessa järjestettävä kansanäänestys. Hänellä on näkemykselleen vankat perustelut.
 - Ensinnäkin on korostettava, että kansaäänestyskysymys on eri asia kuin kunkin valtion kanta perustuslakisopimukseen tai kanta EU:sta ylipäätään. Kansanäänestys on tarpeen, oli EU:n kehittämisestä mitä mieltä tahansa. Kansanäänestyskysymystä pitää lähestyä kahdesta näkökulmasta, toisaalta EU:n ja toisaalta kansallisvaltio Suomen. EU:n kannalta on olennaista se, että ensimmäistä kertaa ollaan EU:lle kehittämässä perustuslakia. Toisaalta on kuitenkin kysymys samanaikaisesti myös kansainvälisestä sopimuksesta. Tästä nähdään jälleen, että perinteisten valtiollis-oikeudellisten käsitteiden soveltaminen EU:n yhteydessä on ongelmallista.
 - Perustuslailla täytyy tietenkin olla legitimiteetti (yleinen hyväksyttävyys). Ainoa tapa, millä legitimiteetti tässä yhteydessä voidaan toteuttaa, on kaikissa EU:n jäsenmaissa järjestettävä kansanäänestys. Kansanäänestys auttaa myös EU:n ja kansalaisten välisen kuilun umpeen kuromista. Ilman kansaäänestystä EU pysyy edelleen kansalaisille vieraana eliitin projektina.
 - Kansallisesti arviointi lähtee siitä, että vuoden 1994 kansanäänestys antoi tietyn mandaatin (toimivallan). Nyt on arvioitava tilannetta perustuslakisopimuksen jälkeen, onko tilanne muuttunut niin paljon vuoden 1994 asetelmasta, ettei silloin annettu mandaatti enää riitä. Tässä vertailussa ei ole pelkästään kysymys perustuslakisopimuksesta, vaan kaikista niistä muutoksista, joita on tapahtunut kansanäänestyksen jälkeen. Minusta tässä perustuslakisopimuksessa jo yksinään on niin merkittäviä muutoksia, että kansanäänestys jo sillä perusteella on tarpeen. Ajattelen tässä esimerkiksi pilarijaon poistamista ja sitä kautta EU:n toimivallan laajenemista. Tässä yhteydessä tulee myös arvioida, otettiinko edellisessä kansanäänestyksessä kantaa esimerkiksi yhteisen valuutan käyttöön ottoon kuten vuonna 1998 vähän epäuskottavasti pyrittiin todistamaan.

Professori Tuorin mielestä Suomessa on olemassa jokin erikoinen EU-asioiden vähättelyn perinne. Ei haluta myöntää näiden asioiden tärkeysluokkaa. Myös perustuslakisopimuksen yhteydessä on näkyvissä, että Suomessa on vahvojen voimien taholta edelleen halua pitää EU:ta eliitin projektina. Hyvin huolestuttavaa on, että toisaalta yhteiskunnan eliittille EU on jokapäiväiseen kokemus- ja elämysmaailmaan kuuluva asia ja toisaalta suurelle kansalle koko EU on täysin vieras, toteaa Tuori.

Teksti ja kuva: Matti Tohka