Marjatta Stenius-Kaukosella on pitkä poliittinen ura takanaan. Hän on toiminut lähes kolmekymmentä vuotta eduskunnassa. Euroopan parlamenttiin hänet valittiin yhtenä ensimmäisistä suomalaisedustajista. 

Ihmisten asioiden ajaminen 

Eduskunnasta Stenius-Kaukonen jäi pois viime kierroksella, mutta ihmisten asioiden ajamista hän ei ole jättänyt. Entisellä vauhdilla saavat kyytiä sekä Luopioisen kunnan vanhusten hoidosta vastuulliset päättäjät että diabeteksen huono hoito niin Suomessa kuin Euroopassakin. 
- Suomessa tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa, mutta valtiovalta yrittää koko ajan pihistellä uusien diabeteslääkkeiden korvauksissa, sanoo Marjatta. 
Hänet valittiin viime syksynä Euroopan diabetesliiton hallitukseen, ja kotimaassa hän jatkaa työtä sosiaali- ja terveysasioissa Diabetesliiton varapuheenjohtajana ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa. 
Vaikka Marjatta on jättänyt eduskunnan, hänellä on vankka ja perusteltu näkemys vasemmistoliiton kehityksestä. 

Vasemmistoliitto heikomman puolella 

Viialaisen muistio vasemmistopuolueiden yhdistämisestä ei saa kannatusta. 
- Minusta on selvää, että SDP on vasemmistoliiton lähin yhteistyökumppani etenkin kun katsotaan sosiaali-ja terveyspolitiikkaa, joka on lähinnä sydäntäni, linjaa Marjatta. 
- Toisaalta on selvää, että kaikkien heikommassa asemassa olevien olojen turvaaminen ei ole riittävä demareiden politiikan lähtökohtana.  Heidän toiminnassaan painottuu työssä olevien ansiosidonnainen turva. Se on tärkeää myös vasemmistoliitolle, mutta perinteisesti puolueella ja sen edeltäjällä SKDL:llä on ollut peruslähtökohtana universaali sosiaalipolitiikka, joka turvaa kaikille riittävän ja työansioista riippumattoman perustoimeentulon. 
- Minusta tämä on yksi vasemmistoliiton politiikan olemassaolon keskeisiä perusteita: heikommassa asemassa olevista huolen pitäminen ilman että tätä kytketään työansioihin. Muussa tapauksessa sairaudet ja muut työkykyä rajoittavat tekijät johtavat helposti myös köyhyyteen. 
- Jonkun puolueen pitää ajaa ja puolustaa heikommassa asemassa olevien oikeuksia, siis niiden, joilla ei ole riittävästi voimia puolustaa omia oikeuksiaan. Tässä olisi paljon tehtävää. Pitäisi esimerkiksi luoda työpaikkoja, joihin voisi työllistyä myös silloin kun työkyvyssä on rajoituksia. Sairaus, työttömyys ja köyhyys liittyvät yhteen. Suomessa politiikan häpeällisin kysymys on, että asiat on päästetty nykyiseen pisteeseen. Jos mennään vapaasti markkinoiden ehdoilla, silloin heikoimmassa asemassa olevat pudotetaan kelkasta. Siinä on vasemmistoliitolle omaa tehtäväkenttää. 

Nato-hallitukseen ei pidä osallistua 

- Minusta vasemmistoliitto ei voi olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka hyväksyy Suomen Nato-jäsenyyden. Väitteet, että Nato olisi muuttunut rauhanjärjestöksi, ovat naurettavia. Kun seuraa Bushin politiikkaa, on mahdotonta ajatella Naton olevan rauhanjärjestö. 

Siimes ei ole tehtäviensä tasalla 

- Viimeaikainen kovasanainen keskustelu vasemmistoliitosta julkisuudessa on mielestäni ollut ikävää seurattavaa. Puheenjohtaja Siimeksen tapa arvostella puolueen jäseniä, osoittaa, ettei hän ole tehtäviensä tasalla. En voi kuvitella, että minkään muun puolueen puheenjohtaja, joka kantaa huolta puolueestaan, sen kannatuksesta ja tulevaisuudesta, esiintyisi näin. Sellainen johtamistapa, että pulinat pois, ei ole tästä ajasta eikä sovi vasemmistoliittoon. 
- Vasemmistoliiton idea on ollut, että se kerää sellaisia eri tavalla ajattelevia ihmisiä yhteen, jotka hyväksyvät tietyt päämäärät. Puolueen sisällä pitää voida keskustella. 
- Julkisuudessakin voidaan keskustella, railakkaastikin. Mutta keskustelun pitää koskea asioita. Henkilöihin menevät syyttelyt eivät ole asiallisia. 

SKDL:n perintö 

- Kun tehdään puolueelle uutta ohjelmaa, tärkeintä on, että se on heikompien puolella. Siinä on vasemmistoliitolla vaalittavanaan SKDL:n perintö. 
- Tärkeätä on myös, että vasemmistoliitto on sivistyksen ja kulttuurin puolue. Tähän liittyy myös oleellisesti kysymys keskustelevasta puolueesta.
 - Vasemmistoliitoon kuuluu ilman muuta kriittinen suhtautuminen kapitalismiin. Omistusoikeus ei voi mennä ihmisoikeuksien edelle. Se malli, miten toimitaan, on nyt hakusessa. Siinä suhteessa olen jonkin sortin sosialisti, kuittaa Marjatta Stenius- Kaukonen. 

Haastattelu ja kuva: Matti Tohka