Haastattelupäivä oli vientiluototuksen musta
päivä: Kiinassa Jangtse-joella alkoi Kolmen solan
padon täyttö. Kahden miljoonan ihmisen asumukset
tulisivat jäämään veden alle. Pato on rahoitettu
teollisuusmaiden luotoilla. Tällaisten katastrofien
estämiseen tähtää kansalaisjärjestöjen
vientiluottokampanja.
Vientiluottolaitokset
antavat julkisin varoin tuettuja luottoja ja takuita
oman maansa yrityksille silloin, kun nämä käyvät
kauppaa poliittisesti tai taloudellisesti riskialttiiden
kehitys- tai siirtymätalousmaiden kanssa. Suomessa
valtiontakuita myöntää Finnvera. Suomen Vientiluotto
Oy puolestaan antaa valtion vientiluottoja. Tämän
lisäksi vientiä luotottavat yksityiset pankit.
Tove Selin toimii vientiluottokampanjan Suomen
koordinaattorina. Kampanja on osa kansainvälistä ECA
Watch- kampanjaa. Toiminnassa pyritään siihen, että
kehitysmaille annettaisiin vientiluottoja ja -takauksia
vain tarkoituksiin, jotka eivät aiheuta kohdemaissa
ongelmia ympäristölle tai väestölle.
- Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanjassa on
kysymys siitä, että pyrimme vaikuttamaan rahoituksen
ehtoihin, sanoo Tove Selin. - Viennin kritisointi on
kuitenkin Suomessa pyhä lehmä.
- Toimintatapaamme kuuluu, että kritiikkimme on
mahdollisimman hyvin argumentoitua. Tulemme tutkimaan
esiin nostamamme tapaukset mahdollisimman huolellisesti.
Ensimmäinen tutkimus julkaistaan tulevana syksynä. Se
koskee Aracruzin selluloosatehdasta Brasiliassa.
Alkuperäiskansat pois sellutehtaan tieltä
- Aracruzin selluloosatehdasta suomalaiset yhtiöt
ovat suunnitelleet ja varustaneet vuosia. Vuonna 2000
Aracruz liittoutui Stora Enson kanssa. Aracruz-yhtiö on
korvannut alkuperäiskansojen omistamalla sijaitsevat
sademetsät nopeakasvuisella viljellyllä
eukalyptuksella.
- Eukalyptusplantaasien aiheuttamat ongelmat johtuvat
lähinnä kolmesta seikasta. Ensinnäkin erittäin
paljon vettä käyttävinä kasveina eukalyptukset
häiritsevät vesikiertoa, mikä saattaa johtaa
vesistöjen häviämiseen. Tehoviljelyssä käytetyt
lannoitteet ja kasvimyrkyt aiheuttavat saastumista ja
suolaantumista. Lisäksi eukalyptusten paksut lehdet
tukahduttavat aluskasvillisuuden, mikä johtaa aikanaan
maan eroosioon.
- Tehtaan plantaasit on perustettu
alkuperäisasukkaiden, turpinikim- ja guarani-intiaanien
ja afrobrasilialaisten maille. Alkuperäiset asukkaat
ajettiin yksinkertaisesti armeijan tuella mailtaan.
Koko sellutehdasprojekti on toteutettu ilmeisesti
suurelta osin Suomen valtion omistaman Finnveran
takaamilla ja Suomesta lainatulla varoilla. - Suomessa
voimme vaikuttaa näihin prosesseihin vaikuttamalla
rahoittajiin. Vaikuttamista hankaloittaa se, että
rahoitus- ja takuupäätökset ovat pääosin salaisia
myös julkisesti omistettujen Finnveran ja Vientiluotto
Oy:n osalta. Toisaalta Suomessa on ollut vaikea
vaikuttaa, koska viennin rahoitusta pidetään niin
tärkeänä. Jos rahoitukselle asetettaisiin eettisiä
tai luonnonsuojelullisia ehtoja, niin tämän
pelätään vievän tilaukset muihin maihin.
Suomi on salailun kärkimaa
- Tästä syystä pyrimme olemaan myös
kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanjassa
realisteja. Emme pyrikään muuttamaan vain Suomen
säännöstöjä. Ajamme yhteisiä harmonisoituja
kansainvälisiä muutoksia viennin rahoitukseen. Siksi
näemme EU:n tärkeänä toimintakenttänämme. EU:ssa
toimimisen merkitystä korostaa se, että
teollisuusmaista juuri EU:n jäsenmaat ovat kaikista
takapajuisimpia vientiluottotoiminnassaan. Ainoastaan
Englannissa on jossain määrin julkisuutta ja
julkistettuja periaatteita viennin luototuksessa.
- Salailussa kunnostautuvat erityisesti Suomi ja
Saksa. Kummassakaan vientiluotoista ei anneta mitään
tietoja. Ei tietoja siitä, kuka on saanut vientiluoton,
paljonko se on ollut tai minne vienti on suuntautunut.
Ainoa asia, mikä julkistetaan, on vuotuinen
kokonaismäärä ja suuntautuminen eri maanosiin.
Nykyisin Suomessa vaaditaan suurimmista hankkeista
ympäristövaikutusten arviointi. Mutta niin kauan kuin
nämä arvioinnit ovat sekä Suomessa että kohdemaassa
salaisia, on täysin mahdotonta kontrolloida, ovatko
nämä selvitykset riittäviä.
- Vientiluottokampanja on uudenlainen yritys
kontrolloida globaalisti toimivien yhtiöiden toimintaa.
Tulosten saavuttaminen edellyttää vientiluotoille
asetettavia kansainvälisesti harmonisoituja ekologisia
ja sosiaalisia reunaehtoja. Onnistumisen edellytyksenä
on, että oikealla tavalla yhdistetään kansallinen ja
kansainvälinen toiminta, tiivistää Tove Selin. l
Kuvat ja teksti: Matti Tohka