Toiminta ammattiyhditysliikkeessä johti hänet myös poliittiseen työväenliikkeeseen. Tällä hetkellä hän on vasemmistoliiton Kaakkois-Suomen piirin varapuheenjohtaja.

- Vasemmistolaisuuteen kuuluu minusta rauha, solidaarisuus ja heikomman puolella oleminen. Suoraan sanoen olen aika pettynyt siihen, että toiminta vasemmistoliitossa on ollut pelkkää vaaleihin valmistautumista. Se saa kokouksia aikaan ja siitä puhutaan. Se on se tärkeä asia. Minusta puolueen pitäisi olla toiminnan keskus. Pitäisi olla laitteet ja tilat, mahdollisuudet kopioida, painaa, valokuvata . Paikka johon kerääntyä parantamaan maailmaa, tai vaikka pelaamaan korttia ystävien kanssa. Tälläistä oli Helsingin punaisella nuorisopiirillä, jossa vietin paljon aikaani nuorena. Sinne aina mentiin ja mietittiin, mikä asia on väärin, mitä haluamme muuttaa. Se oli hauskaa, sinne oli kiva mennä.

- Se loi myös elämänkestävän vahvan arvopohjan ja uskon siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Vaikka muutto toiselle paikkakunnalle, opiskelu, sitten työ ja lapset täyttivät jonkin aikaa elämän niin ettei politiikalle jäänyt tilaa, oli pohja valmiina kun menin töihin, järjestäydyin ammatillisesti ja sitten palasin poliittisen toiminnan pariin.

- Olisin toivonut, että vasemmistoliitosta olisi löytynyt kokoava keskus, missä eri tahoilla toimivat ihmiset voisivat yhdessä pohtia eri puolilta juttuja. Onko niin, että pitää toimia Reilun kaupan järjestössä vaikuttaakseen kansainvälisen kaupan epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin, Attacissa ymmärtääkseen globalisaatiota, Amnestyssa puolustaakseen mielipiteenvapautta ja Rauhanpuolustajissa vastustaakseen sotaa? Olisin toivonut, että vasemmistoliitossa olisivat nämä kaikki asiat yhdessä. Mutta ehkä tämä on liikaa vaadittu. Nyt minusta tuntuu, että vasemmistoliitosta on hävinnyt kaikki nämä jutut. Koko ideologia tuntuu hävinneen. Kaikki keskittyy vaalipaperien pyörittämiseen.

- Erityisen kiusallista on ollut vasemmistoliiton jakautuneisuus suhteessa EU:n kehittämiseen. Olin kuvitellut, että vasemmistoliitto, minun puolueeni, on ainoa puolue, joka vastustaa EU:n militaristista kehitystä. Minulle oli suuri järkytys, kun puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes Vasemmistonuorten tammitapaamisessa ykskantaan ilmoitti, ettei EU:n hyökkäysjoukkoja ole tarpeen vastustaa. Ilmeisesti tässä maassa siis ei ole yhtään puoluetta joka vastustaisi EU:n militarisointia. Ei voi olla oikein, että ilman YK:n valtuutusta hyökätään muihin maihin.

- Minulle EU:n militarisointi on myös hyvin henkilökohtainen kysymys. Minulla on kaksi pientä poikaa, Roope ja Onni. Tuntuu kamalalta ajatella sellaista maailmaa, missä joutuisin lähettämään poikani vieraille maille puolustamaan ase kädessä "eurooppalaisia arvoja", pääoman etuja. Kun nyt USA leikkii poliisia, niin asia ei parane sillä, että EU:kin alkaa leikkiä poliisia. Entä sitten, kun myös Venäjä alkaa leikkiä maailmanpoliisia (kuten se jo on päättänyt) kaikkialla maailmassa. Entä Kiina?

- Kansainvälisen rauhanturvatoiminnan tulee tapahtua YK:n puitteissa, koska se on ainoa kaikkia maailman maita kokoava demokraattinen järjestö. YK:nkin demokraattisuus on tietenkin suhteellista. Esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Englanti ja Ranska) veto-oikeus voi halvaannuttaa YK:n päätöksenteon. Se on jäänne menneiltä ajoilta, ja siitä olisi syytä päästä eroon. Jos rauhanturvatoimintaa halutaan tehostaa, sen pitää tapahtua YK:n toimintaa tehostamalla sen sijaan, että perustettaisiin YK:n rinnalle erilaisia omatoimijoukkoja.

- Koko eurooppalainen historia todistaa viimeisten satojen vuosien ajalta sen, että vieraalla maaperällä sotajoukot ovat olleet ajamassa vain lähettäjiensä taloudellisia etuja.

- Olen sitä mieltä, että EU:n perustuslaista kokonaisuudessaan tulee järjestää kansanäänestys. Tästä onneksi koko vasemmistoliitto tuntuu olevan samaa mieltä. Muutenhan ei ole mahdollista todeta, että perustuslaki ilmentää "Euroopan kansojen tahtoa". Lisäksi olen sitä mieltä, että jo pelkästään siksi, että hyökkäysjoukot on kirjoitettu EU:n perustuslakiin, pitäisi koko laki äänestää kumoon. Tästä valitettavasti ei ollakaan enää erityisen yksimielisiä. Syksyn puoluevaltuustossa toivon mukaan jäsenten ääni pääsee valtuutettujen kautta kuuluville, sillä uskon, että vasemmistoliitossa on EU:n militarisoinnin vastustajia paljon enemmän kuin nyt annetaan ymmärtää.