Itsenäisillä mailla on perinteisesti ollut oma keskuspankki, joka on laskenut liikkeelle rahaa ja huolehtinut ulkomaisen rahan riittävyydestä. Sitä varten Suomen Pankilla ja muilla keskuspankeilla on ollut valuuttavaranto.
Kun siirrytään euroon, rahat laskee liikkeelle Euroopan keskuspankki, eikä keskuspankeilla ole enää entisenlaista tarvetta entisenlaiseen valuuttavarantoon.
Saksassa onkin alettu keskustella siitä, mitä tehdä keskuspankin tarpeettomalle valuuttavarannolle. Se on kansan rahaa, joka kuuluu kansalle eikä hallitukselle. Vielä on erimielisyyttä siitä, miten jakaa rahat kansalle.
Myös Suomen Pankin valuuttavaranto on eurotarpeita varten ylimitoitettu. Tänään se on lähes 60 miljardia markkaa. Keskuspankki saa voittoa ulkomaan rahojen sijoittamisesta tuloa tuottavasti, mutta keskuspankilla ei ole enää uusissa oloissa entisenlaista tarvetta näihin tuloihin.
Mitä tehdä vararahoille?
Suomen Pankki on ollut eduskunnan pankki. Siitä periaatteesta pitää pitää kiinni. Kansanedustajien pitää päättää rahojen käytöstä, ei hallituksen.
Suomen Pankki on aikaisemmista voittovaroistaan muodostanut Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahaston (Sitra), josta on rahoitettu investointeja talouden ja tekniikan hyväksi. Sitra ei ole ollut taloudellisissa vaikeuksissa varsinkaan sen jälkeen, kun se sai valtiovallalta lahjoituksena paksun nipun yritysfuusion kautta valtiolle tulleita Nokian osakkeita aikaan, jolloin niiden arvo oli vain murto-osa nykyisestä.
Sitran lisäpääomittamiseen Suomen Pankin rahoilla ei liene erityistä tarvetta.
Sen sijaan tiedettä ja tutkimusta tulevaisuuden hyväksi ei koskaan voida rahoittaa tarpeeksi.
Suomen Pankin valuuttavarannossa tarpeettomaksi käyvistä rahoista pitää muodostaa Sitran mallin mukainen uusi rahasto: Suomen markan muistorahasto!
Sillä tavalla voitaisiin kunnioittaa markkaa, joka yli 140 vuotta symboloi Suomen itsenäisyyttä.