Nuoriso äänesti EI Ranskassa Vasemmiston EI voitti kansanäänestyksessä

Ranskan kansanäänestyksessä hylättiin EU:n perustuslaki luvuin 54,7 %–45,3 %. Äänestäjille oli tarjolla kaksi erilaista EI:tä: vasemmiston EI ja oikeiston EI. Kun EU:n komissio tutki voittaneen puolen äänestäjien perusteluja, selvisi, että vasemmiston perustelut olivat voittaneet.

Demarit ratkaisivat 

Suurilla linjoilla mitattuna oikeistolaisten puolueiden (UMP, UDF) kannattajat äänestivät (65 %) perustuslaille KYLLÄ ja vasemmistopuolueiden kannattajat (67 %) EI. Vaikka Ranskan demaripuolue (”sosialistit”) otti perustuslakiin myönteisen kannan ja vaikka suurin osa puoluejohdosta kehotti äänestämään KYLLÄ, kannattajat tekivät oman ratkaisunsa. Heistä 61 % äänesti EI. 
Kommunisteista, jotka valtasivat kamppailussa EI-tilan ja palasivat kokemiensa vaalitappioiden jälkeen poliittiselle kartalle, 94 % äänesti EI. Perinteiseen työväenluokkaan kuuluvista duunareista 76 % äänesti EI. Äärioikeisto pani vielä kommunistejakin paremmaksi: 95 % äänesti EI. Sen ulkomaalaisvihamieliset ja äärinationalistiset teemat eivät kuitenkaan nousseet kamppailussa keskeiseen asemaan Vihreidenkään kannattajat eivät totelleet puoluejohtoaan, vaan suurin osa (61 %) äänesti EI. 
Naiset ja miehet äänestivät yhtä lailla EI, kun taas asutuskeskuksista suurkaupungit Pariisin johdolla äänestivät KYLLÄ ja maaseutu EI. Suurin osa (61 %) niistä, jotka päättivät äänestyskäyttäytymisestään viimeisten viikkojen aikana, äänesti EI. Niistä taas, jotka tekivät päätöksensä äänestyspäivänä, suurempi osuus (53 %) äänesti KYLLÄ.

Nuorison EI 

Kaikkein suurin EI-äänten osuus oli ikäryhmässä 40-54 -vuotiaat, joista 63 % otti kielteisen kannan perustuslakiin. Nuorisosta (18–24 -vuotiaat) 59 % äänesti EI, ja sitä seuraavasta ikäryhmästä (25–39 -vuotiaat) 57 % oli vastaan. Vanhimpien, yli 55-vuotiaiden äänestäjien (oikeistolainen) enemmistö sen sijaan otti KYLLÄ-kannan (54 %) 

Sosiaalisen Euroopan puolesta 

EI-äänestäjien tärkein peruste oli huoli työpaikoista. He olivat tyytymättömiä suurtyöttömyyteen. Heidän mielestään luonnos oli yltiöliberalistinen. Taloudellinen (uus)liberalismi on Ranskassa kirosana. Haluttiin myös olla oppositiossa istuvaa hallitusta vastaan. 
Monet olivat sitä mieltä, että perustuslakiin ei ollut kirjoitettu tarpeeksi ”sosiaalista Eurooppaa”: hyvää sosiaaliturvaa kaikille. Oikeiston EI oli vähän erilainen, ja se oli myös kannanotto Turkin EU-jäsenyyttä vastaan. Ylivoimainen enemmistö KYLLÄ-puolen äänestäjistä halusi olla mukaan ”Euroopan” rakennustyössä ja suhtautui siihen muutoinkin myönteisesti. Uskottiin perustuslain vahvistavan Ranskan roolia unionissa ja maailmalla sekä unionin roolia suhteessa USA:han. 

Johtopäätös 

Edellä esitellyt tiedot on poimittu EU:n komission lehdistö- ja informaatiotoimiston tilaamasta tutkimuksesta, jollainen tehtiin myös Hollannin ja Luxemburgin kansanäänestyksen tuloksen analysointia varten. Mielipidetutkimuksen mukaan Ranskan EI oli vasemmiston voimakas ääni työn ja sosiaaliturvan puolesta. Sitä tuki maan nuoriso, kun taas oikeistolaiset ja eläkeläiset olisivat olleet valmiita hyväksymään perustuslakiin kirjatun kapitalismin uusliberalismeineen.

Nuoriso äänesti EI Hollannissa 
Vasemmisto oli kansanäänestyksen moottori

Hollannissa äänestettiin EU:n perustuslaista kesäkuussa muutamia päiviä Ranskan jälkeen. Tulos oli EI äänin 61,6 %–38,4 %. Hollantilaisilla oli osittain eri perusteet kuin ranskalaisilla. 

EI voitti kaikissa ikäryhmissä 

Kansanäänestyksen tulos oli selkeä: pulinat pois. Selkein EI saatiin nuorimpien 18–24 -vuotiaiden keskuudessa, jossa 74 % äänesti EI. Ikäryhmässä 25-39 -vuotiaat EI-äänestäjiä oli 64 % ja 40–54 -vuotiaissa 67 %. Vanhimmassa ikäryhmässä vain 52 % äänesti EI. Tulos selittynee puolueuskollisuudella: vanhemmat ihmiset ovat tottuneet olemaan samaa mieltä kuin puolue, jota he ovat perinteisesti äänestäneet. Kaikki Hollannin isot puolueet ottivat KYLLÄ-kannan ja kehottivat kannattajiaan äänestämään sillä tavalla. 

Vasemmistolaiset äänestivät EI 

Selkeimmin perustuslakia vastaan äänestivät sosialistisen puolueen (PS) kannattajat (87 %). Puolueen kaksi edustajaa toimii europarlamentin vasemmistoryhmässä (GUE/NGL), jossa oltiin käytännöllisesti katsoen yksinmielisesti EI-puolella. Myös suurin osa sosialidemokraateista äänesti EI (63 %), kun taas oikeiston joukoissa oli niukka KYLLÄ-enemmistö kaikissa puolueissa (51 %–53 %). Selkeimmin KYLLÄ:n kannalla olivat vihreät (54 %). Duunareista 78 % äänesti EI. Naiset äänestivät asiassa hieman miehiä myönteisemmin (39 %-37 %) 

Äänestäjien motiivit 

Hollannissa oli eri EI kuin Ranskassa. Siellä ei käyty perinpohjaista kansalaiskeskustelua (niin kuin oli Ranskassa), ja siitä syystä tärkein peruste EI:n äänestämiselle oli puutteellinen tieto perustuslain sisällöstä. Toinen tärkeä motiivi oli pelko maan itsenäisyyden menetyksestä, jota suuressa maassa asuvat ranskalaiset eivät pelänneet. Tärkeitä perusteita olivat vielä oppositioasema suhteessa istuvaan hallitukseen sekä Euroopan (lue EU:n) kalleus. KYLLÄ-puolella tärkein kannanoton peruste oli sama halu kuin Ranskassakin eli tahdottiin edistää ”Euroopan rakennustyötä”. Johtopäätös Hollannissa EI oli lähes kaikkien puolueiden kannattajien ääni puolueita hallitsevia eliittejä vastaan. Se oli ennen muuta vasemmiston ja nuorison EI oikeiston KYLLÄ:lle.

Luxemburg äänesti KYLLÄ 
Luxemburgilaiset pantiin poliittiseen ruotuun

Pienen pieni Luxemburgin suuriruhtinaskunta on niitä maita, jotka ovat hyötyneet eniten EU:sta. Siellä on monia EU:n elimiä, ja maassa on tuhansia EU:n palkollisia. Heidän äänillään Luxemburg sanoi heinäkuussa perustuslaille KYLLÄ äänin 57 %–43 %. 

Euroeliitti asialla 

Euroopan poliittinen eliitti sai kansat vastaansa Ranskassa ja Hollannissa. Erityisesti Hollannissa EI oli yllätys: onhan EU:n perustajiin kuulunutta Hollantia pidetty perinteisesti EU-myönteisenä maana. On vaikea löytää vielä EU-myönteisempää maata kuin Luxemburg. Sen johdosta – muiden maiden peruutettua kansanäänestyksensä tai keskeytettyä perustuslain hyväksymisprosessin – euroeliitti sai Luxemburgin äänestämään Ranskan ja Hollannin jälkeen. Lähellä oli, että myös siellä olisi tullut EI. Oikeistolainen pääministeri Jean-Claude Juncker pani kaiken arvovaltansa peliin KYLLÄ:n puolesta ja uhkasi erota, jos olisi tullut EI. Uhkaus pelotti eläkeläisäänestäjiä, jotka sankoin joukoin äänestivät KYLLÄ. 

Nuorison EI 

EU:n komission lehdistö- ja informaatiotoimiston tilaaman tutkimuksen mukaan myönteisimmin perustuslakiin suhtauduttiin ikäryhmässä yli 55-vuotiaat, joista 60 % äänesti KYLLÄ. Kielteisin oli ikäryhmä 18–24 -vuotiaat, joista 62 % äänesti EI, ja myös 25–39 -vuotiaiden enemmistö äänesti EI. Työväestöstä 67 % äänesti EI. Oikeistopuolueen (CSV-PCS) kannattajista 79 % äänesti KYLLÄ, kun taas pienen vasemmistopuolueen (Dei Lenk) kannattajista 86 % äänesti EI. Demareiden (LSAP) ja vihreiden kannattajat jakautuivat suurin piirtein tasan molempien vaihtoehtojen kannalle. 

Miksi EI? 

Tärkein syy äänestää EI oli huoli perustuslain vaikutuksista Luxemburgin työllisyyteen. Muita keskeisiä perusteita olivat sen kielteinen vaikutus sosiaalisen Euroopan rakennustyöhön, projektin kaukaisuus kansalaisen näkökulmasta ja sen nopeus sekä asian monimutkaisuus ja informaation puute. Luxemburgissa oikeistolaisten EI-äänten määrää kasvatti myös Turkin mahdollinen EU-jäsenyys. Johtopäätös Luxemburgissa KYLLÄ oli oikeiston ja eläkeläisten ääni. kun taas EI oli nuorison ja vasemmiston ääni.

***

Tiedot perustuvat EU:n komission tilaamiin mielipidetutkimuksiin.Alkuperäistiedot löytyvät seuraavilta nettisivuilta:

Ranska:

http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl171_en.pdf

Hollanti:

http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl172_en.pdf

Luxemburg: 

http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl_173_postref_lux_fr.pdf