Nuoriso äänesti EI Ranskassa
Vasemmiston EI voitti kansanäänestyksessä
Ranskan kansanäänestyksessä hylättiin EU:n
perustuslaki luvuin 54,7 %–45,3 %. Äänestäjille oli
tarjolla kaksi erilaista EI:tä: vasemmiston EI ja
oikeiston EI. Kun EU:n komissio tutki voittaneen puolen
äänestäjien perusteluja, selvisi, että vasemmiston
perustelut olivat voittaneet.
Demarit
ratkaisivat
Suurilla linjoilla mitattuna oikeistolaisten puolueiden
(UMP, UDF) kannattajat äänestivät (65 %)
perustuslaille KYLLÄ ja vasemmistopuolueiden
kannattajat (67 %) EI. Vaikka Ranskan demaripuolue (”sosialistit”)
otti perustuslakiin myönteisen kannan ja vaikka suurin
osa puoluejohdosta kehotti äänestämään KYLLÄ,
kannattajat tekivät oman ratkaisunsa. Heistä 61 %
äänesti EI.
Kommunisteista, jotka valtasivat kamppailussa EI-tilan
ja palasivat kokemiensa vaalitappioiden jälkeen
poliittiselle kartalle, 94 % äänesti EI. Perinteiseen
työväenluokkaan kuuluvista duunareista 76 % äänesti
EI. Äärioikeisto pani vielä kommunistejakin
paremmaksi: 95 % äänesti EI. Sen
ulkomaalaisvihamieliset ja äärinationalistiset teemat
eivät kuitenkaan nousseet kamppailussa keskeiseen
asemaan Vihreidenkään kannattajat eivät totelleet
puoluejohtoaan, vaan suurin osa (61 %) äänesti
EI.
Naiset ja miehet äänestivät yhtä lailla EI, kun taas
asutuskeskuksista suurkaupungit Pariisin johdolla
äänestivät KYLLÄ ja maaseutu EI. Suurin osa (61 %)
niistä, jotka päättivät
äänestyskäyttäytymisestään viimeisten viikkojen
aikana, äänesti EI. Niistä taas, jotka tekivät
päätöksensä äänestyspäivänä, suurempi osuus (53
%) äänesti KYLLÄ.
Nuorison EI
Kaikkein suurin EI-äänten osuus oli ikäryhmässä
40-54 -vuotiaat, joista 63 % otti kielteisen kannan
perustuslakiin. Nuorisosta (18–24 -vuotiaat) 59 %
äänesti EI, ja sitä seuraavasta ikäryhmästä (25–39
-vuotiaat) 57 % oli vastaan. Vanhimpien, yli
55-vuotiaiden äänestäjien (oikeistolainen) enemmistö
sen sijaan otti KYLLÄ-kannan (54 %)
Sosiaalisen Euroopan puolesta
EI-äänestäjien tärkein peruste oli huoli
työpaikoista. He olivat tyytymättömiä
suurtyöttömyyteen. Heidän mielestään luonnos oli
yltiöliberalistinen. Taloudellinen (uus)liberalismi on
Ranskassa kirosana. Haluttiin myös olla oppositiossa
istuvaa hallitusta vastaan.
Monet olivat sitä mieltä, että perustuslakiin ei
ollut kirjoitettu tarpeeksi ”sosiaalista Eurooppaa”:
hyvää sosiaaliturvaa kaikille. Oikeiston EI oli
vähän erilainen, ja se oli myös kannanotto Turkin
EU-jäsenyyttä vastaan. Ylivoimainen enemmistö
KYLLÄ-puolen äänestäjistä halusi olla mukaan ”Euroopan”
rakennustyössä ja suhtautui siihen muutoinkin
myönteisesti. Uskottiin perustuslain vahvistavan
Ranskan roolia unionissa ja maailmalla sekä unionin
roolia suhteessa USA:han.
Johtopäätös
Edellä esitellyt tiedot on poimittu EU:n komission
lehdistö- ja informaatiotoimiston tilaamasta
tutkimuksesta, jollainen tehtiin myös Hollannin ja
Luxemburgin kansanäänestyksen tuloksen analysointia
varten. Mielipidetutkimuksen mukaan Ranskan EI oli
vasemmiston voimakas ääni työn ja sosiaaliturvan
puolesta. Sitä tuki maan nuoriso, kun taas
oikeistolaiset ja eläkeläiset olisivat olleet valmiita
hyväksymään perustuslakiin kirjatun kapitalismin
uusliberalismeineen.
Nuoriso äänesti EI Hollannissa
Vasemmisto oli kansanäänestyksen moottori
Hollannissa äänestettiin EU:n perustuslaista
kesäkuussa muutamia päiviä Ranskan jälkeen. Tulos
oli EI äänin 61,6 %–38,4 %. Hollantilaisilla oli
osittain eri perusteet kuin ranskalaisilla.
EI
voitti kaikissa ikäryhmissä
Kansanäänestyksen tulos oli selkeä: pulinat pois.
Selkein EI saatiin nuorimpien 18–24 -vuotiaiden
keskuudessa, jossa 74 % äänesti EI. Ikäryhmässä
25-39 -vuotiaat EI-äänestäjiä oli 64 % ja 40–54
-vuotiaissa 67 %. Vanhimmassa ikäryhmässä vain 52 %
äänesti EI. Tulos selittynee puolueuskollisuudella:
vanhemmat ihmiset ovat tottuneet olemaan samaa mieltä
kuin puolue, jota he ovat perinteisesti äänestäneet.
Kaikki Hollannin isot puolueet ottivat KYLLÄ-kannan ja
kehottivat kannattajiaan äänestämään sillä
tavalla.
Vasemmistolaiset äänestivät EI
Selkeimmin perustuslakia vastaan äänestivät
sosialistisen puolueen (PS) kannattajat (87 %). Puolueen
kaksi edustajaa toimii europarlamentin
vasemmistoryhmässä (GUE/NGL), jossa oltiin
käytännöllisesti katsoen yksinmielisesti EI-puolella.
Myös suurin osa sosialidemokraateista äänesti EI (63
%), kun taas oikeiston joukoissa oli niukka
KYLLÄ-enemmistö kaikissa puolueissa (51 %–53 %).
Selkeimmin KYLLÄ:n kannalla olivat vihreät (54 %).
Duunareista 78 % äänesti EI. Naiset äänestivät
asiassa hieman miehiä myönteisemmin (39 %-37 %)
Äänestäjien motiivit
Hollannissa oli eri EI kuin Ranskassa. Siellä ei käyty
perinpohjaista kansalaiskeskustelua (niin kuin oli
Ranskassa), ja siitä syystä tärkein peruste EI:n
äänestämiselle oli puutteellinen tieto perustuslain
sisällöstä. Toinen tärkeä motiivi oli pelko maan
itsenäisyyden menetyksestä, jota suuressa maassa
asuvat ranskalaiset eivät pelänneet. Tärkeitä
perusteita olivat vielä oppositioasema suhteessa
istuvaan hallitukseen sekä Euroopan (lue EU:n) kalleus.
KYLLÄ-puolella tärkein kannanoton peruste oli sama
halu kuin Ranskassakin eli tahdottiin edistää ”Euroopan
rakennustyötä”. Johtopäätös Hollannissa EI oli
lähes kaikkien puolueiden kannattajien ääni puolueita
hallitsevia eliittejä vastaan. Se oli ennen muuta
vasemmiston ja nuorison EI oikeiston KYLLÄ:lle.
Luxemburg äänesti KYLLÄ
Luxemburgilaiset pantiin poliittiseen ruotuun
Pienen pieni Luxemburgin suuriruhtinaskunta on
niitä maita, jotka ovat hyötyneet eniten EU:sta.
Siellä on monia EU:n elimiä, ja maassa on tuhansia
EU:n palkollisia. Heidän äänillään Luxemburg sanoi
heinäkuussa perustuslaille KYLLÄ äänin 57 %–43
%.
Euroeliitti
asialla
Euroopan poliittinen eliitti sai kansat vastaansa
Ranskassa ja Hollannissa. Erityisesti Hollannissa EI oli
yllätys: onhan EU:n perustajiin kuulunutta Hollantia
pidetty perinteisesti EU-myönteisenä maana. On vaikea
löytää vielä EU-myönteisempää maata kuin
Luxemburg. Sen johdosta – muiden maiden peruutettua
kansanäänestyksensä tai keskeytettyä perustuslain
hyväksymisprosessin – euroeliitti sai Luxemburgin
äänestämään Ranskan ja Hollannin jälkeen.
Lähellä oli, että myös siellä olisi tullut EI.
Oikeistolainen pääministeri Jean-Claude Juncker pani
kaiken arvovaltansa peliin KYLLÄ:n puolesta ja uhkasi
erota, jos olisi tullut EI. Uhkaus pelotti
eläkeläisäänestäjiä, jotka sankoin joukoin
äänestivät KYLLÄ.
Nuorison EI
EU:n komission lehdistö- ja informaatiotoimiston
tilaaman tutkimuksen mukaan myönteisimmin
perustuslakiin suhtauduttiin ikäryhmässä yli
55-vuotiaat, joista 60 % äänesti KYLLÄ. Kielteisin
oli ikäryhmä 18–24 -vuotiaat, joista 62 % äänesti
EI, ja myös 25–39 -vuotiaiden enemmistö äänesti
EI. Työväestöstä 67 % äänesti EI. Oikeistopuolueen
(CSV-PCS) kannattajista 79 % äänesti KYLLÄ, kun taas
pienen vasemmistopuolueen (Dei Lenk) kannattajista 86 %
äänesti EI. Demareiden (LSAP) ja vihreiden kannattajat
jakautuivat suurin piirtein tasan molempien
vaihtoehtojen kannalle.
Miksi EI?
Tärkein syy äänestää EI oli huoli perustuslain
vaikutuksista Luxemburgin työllisyyteen. Muita
keskeisiä perusteita olivat sen kielteinen vaikutus
sosiaalisen Euroopan rakennustyöhön, projektin
kaukaisuus kansalaisen näkökulmasta ja sen nopeus
sekä asian monimutkaisuus ja informaation puute.
Luxemburgissa oikeistolaisten EI-äänten määrää
kasvatti myös Turkin mahdollinen EU-jäsenyys.
Johtopäätös Luxemburgissa KYLLÄ oli oikeiston ja
eläkeläisten ääni. kun taas EI oli nuorison ja
vasemmiston ääni.
***
Tiedot perustuvat EU:n komission tilaamiin
mielipidetutkimuksiin.Alkuperäistiedot löytyvät
seuraavilta nettisivuilta:
Ranska:
http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl171_en.pdf
Hollanti:
http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl172_en.pdf
Luxemburg:
http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl_173_postref_lux_fr.pdf
|