Euroopan parlamentilla ei ole mitään toimivaltaa EU:n perustuslakiasiaan.Perustuslain hyväksyminen on yksinomaan jäsenvaltioiden toimivallassa.

Siitä huolimatta europarlamentti käyttää miljoonia euroja perustuslain propagoimiseen varsinkin niissä maissa, joissa siitä järjestetään kansanäänestys.

Corbett-Mendez de Vigo

Vaikka parlamentilla ei ole toimivaltaa johonkin asiaan, se voi lausua siitä kantansa. Tällöin sen mielipiteellä ei ole mitään juridista merkitystä.

Europarlamentti ottaa kantaa moniin asioihin ilman että sillä on mitään merkitystä.

Niin tapahtui, kun parlamentin perussopimusasioiden valiokunta päätti tehdä omasta aloitteestaan mietinnön ensin sitä varten koolle kutsutussa konventissa hyväksytystä ja sen jälkeen hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) uudelleen kirjoitetusta luonnoksesta EU:n perustuslaiksi.

Raportin laativat tunnetut federalistimepit Richard Corbett (demarit) ja Inigo Mendez de Vigo (oikeisto), ja se hyväksyttiin parlamentin istunnossa äänin 500-137, 40 tyhjää. Suomalaisista mietintöä vastustivat mepit Seppänen, Virrankoski ja Väyrynen.

Vaikka Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön, sillä ei ole itse asian kannalta mitään merkitystä: asia on jäsenmaiden yksinomaisessa toimivallassa.

Propagandakampanja

Otettuaan itselleen oikeuden ottaa perustuslakiin myönteinen kanta liittovaltiohenkinen parlamentti päätti jatkaa samalla linjalla.

Se aloitti EU:n veronmaksajien varoin rahoitetun kampanjan perustuslain puolesta erityisesti niissä maissa, joissa siitä suoritetaan jäsenäänestys.

Parlamentin budjettikäsittelyssä oli tehty varaus "ennakoimattomia menoja varten". Se oli eräänlainen 12 miljoonan euron vararahasto yllättäviin menoihin. Rahat olivat saatavissa parlamentin käyttöön sen oman budjettivaliokunnan päätöksellä.

Parlamentin federalistinen nyrkki eli puhemiesneuvosto päätti esittää, että propagointi perustuslain puolesta on sellainen "ennakoimaton meno", johon pitää saada käyttää parlamentin rahaa 7 680 000 euroa.

Budjettivaliokunta hyväksyi puhemiehistön ehdotuksen 15.3.2005 äänin 15-10, 3 tyhjää. Vähemmistöön jäi esitys, jonka mukaan yhteisiä rahoja ei pitäisi käyttää yhden mielipiteen propagoimiseen KYLLÄ-kannan puolesta.

Vähemmistössä ei ollut yhtään liberaalia, vihreää tai sosialidemokraattia. Ne ovat parlamentin kaikkein liittovaltiohenkisimpiä ryhmiä, ja siinä tarkoituksessa ne ottivat itselleen oikeuden käyttää "ennakoimattomia menoja" varten tarkoitettua rahaa sellaisen asian propagoimiseen, jossa parlamentilla ei ole lainkaan toimivaltaa.

Esko Seppänen äänesti valiokunnassa propagandarahan vapauttamista vastaan, kun taas Kyösti Virrankoski oli ryhmänsä mukana sen puolella. Kepu on europarlamentissa liittovaltioryhmässä.

Propagandarahan käyttö

Parlamentin tiedotussuunnitelman mukaan propagandaraha käytetään parlamentin enemmistön KYLLÄ-kannan propagoimiseen jäsenmaissa Corbett-Mendez de Vigon mietinnön federalistisessa hengessä. Se merkitsee, että tehdään varsinkin kansanäänestysmaissa propagandaa KYLLÄ-puolen hyväksi.

Puolet rahasta käytetään raakaan suostutteluun: televisiomainontaan. Sen lisäksi voidellaan toimittajia KYLLÄ-puolen käyttöön. Rahaa annetaan myös kansallisiin käyttötarkoituksiin samoissa merkeissä: Suomeenkin 118 000 euroa, vaikka meillä ei ole kansanäänestystä, ja sen lisäksi yhteispohjoismaisiin projekteihin 300 000 euroa.

Eniten rahaa annetaan maakohtaisiin tarkoituksiin – televisiomainontarahojen lisäksi – Ranskalle: 640 800 euroa. Espanjalle osoitettiin 384 000 euroa, vaikka siellä kansanäänestys oli jo pantu toimeen; sillä tavalla siunattiin jälkikäteen KYLLÄ-puolen propagandan rahoitus kansanäänestyksessä.

Englannin labourin ulkoministeri Jack Straw sanoo suoraan, että hänen maansa ei ota vastaan EU-rahaa tässä asiassa. Perustuslain hyväksyminen on yksinomaan kansallinen asia.

Tiedotussuunnitelma

"Informaatio- ja kommunikaatiokampanjan strategian täytyy olla käyttää hyväksi kaikkia saatavissa olevia keinoja sen korostamiseksi, mikä on Euroopan parlamentin kanta perustuslakiin."

"Radiomainoksilla tulee rohkaista ihmisiä äänestämään kansanäänestyksissä ja sanoa heille, että Euroopan parlamentti on ratifioinnin puolella."

Käytetään televisiomainoksia, joiden kesto on noin 30 sekuntia ja joilla tuodaan informaatiota perustuslain vaikutuksista ihmisten arkiseen elämään. Sen tulee tapahtua Corbett-Mendez de Vigon raportin federalistisessa hengessä. Raportissa ei oteta erityisemmin kantaa perustuslakiin ja jokapäiväiseen elämään. Perustuslaeissa puhutaan enemmän valtiollisista kuin arkisista asioista.

"Kirjat ovat paras tapa kertoa kertomus. Perustuslaki voidaan esittää kuin kertomus." Erilaisia tyyppejä ja hahmoja tuotetaan kuvaamaan perustuslain artikloja. "Niiden tulee puhua ensimmäisessä persoonassa niin että suuri yleisö voi samaistua niihin."

Europarlamentin vajaan 8 miljoonan euron ohella komissio käyttää 16 miljoonaa euroa niin kampanjoidakseen samalla tavalla KYLLÄ-puolen hyväksi varsinkin kansanäänestysmaissa!

Tärkein viiteryhmä ovat journalistit, mutta osana "Eurooppalainen kevätpäivä"-aloitetta (17.5.2005) tarkoitus on lähettää komission nimissä propagandaa myös peruskouluihin ja lukioihin.

Kaiken aikaa seurataan tarkasti mielipidetutkimuksia ja ohjataan EU-rahaa sinne, missä kyllä-puoli on suurimmissa vaikeuksissa.