EU:n perustuslaissa lukee, että "tämä perustuslaki ja lainsäädäntö... ovat ensisijaisia jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden". Siitä tulee siis ylempi kuin on Suomen perustuslaki. Se yritetään saada voimaan ilman että muutetaan Suomen perustuslakia.

Suomi on täysivaltainen 

Suomen perustuslain mukaan "Suomi on täysivaltainen tasavalta" ja "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle". Jos tulee EU:n perustuslaki, Suomi ei ole täysivaltainen eikä valtiovalta kuulu kansalle, ei ainakaan Suomen kansalle. Jos EU:n ja Suomen perustuslaki ovat ristiriidassa keskenään, Suomen viranomaisten on pantava toimeen EU:n tahto. Suomen perustuslain pykälässä 106 kuitenkin säädetään, että "jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle", siis Suomen perustuslain säädökselle. Tämä muuttuu, kun tulee EU:n perustuslaki. Sillä annetaan etusija sen säädöksille, ja jos ei anneta, unio-nin tuomioistuin antaa. Unionin tuomioistuimesta tulee perustuslakituomioistuin, jolla on monopolioikeus EU:n lakien tulkintaan. Sen tuomioista ei voi valittaa.

Suomen lakiin on kirjattu kansanvalta 

Sitä, että EU:n perustuslaki on ensisijainen omaan perustuslakiimme nähden, ei eliittimme halua kirjata Suomen perustuslakiin. Ei haluta muuttaa perustuslain 94. pykälää, jonka mukaan "kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita." EU:n perustuslaki vaarantaa Suomen valtiosäännön kansanvaltaiset perusteet. Poliittinen eliittimme pelkää kuitenkin muuttaa omaa perustuslakiamme.

Suomeen ei haluta perustuslakivaaleja 

Suomen perustuslain muuttaminen on tehty tarkoituksellisesti vaikeaksi. Sitä voidaan muuttaa istuvassa eduskunnassa, jos se julistaa muutoksen kiireelliseksi viiden kuudesosan (5/6) äänten enemmistöllä ja hyväksyy muutosesityksen kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Muussa tapauksessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdessa eduskunnassa niin että ensimmäisellä kerralla muutos hyväksytään yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja vaalien jälkeen uudelleen kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Syntyisi mielenkiintoinen tilanne, jos EU:n perustuslaki vaatisi kahden eduskunnan päätöksen. Silloin Suomessa käytäisiin vuoden 2007 eduskuntavaalit perustuslakivaaleina, ja ehdokkaat joutuisivat ilmoittamaan kantansa EU:n perustuslakiin. Sellainen vaali muuttaisi Suomessa poliittiset voimasuhteet, eivätkä isot puolueet ota sitä riskiä. Siksi asiasta halutaan päättää valtiosopimuksena.

Valtiosopimus on kiertotie 

Valtiosopimusten voimaansaattamisesta säädetään Suomen perustuslaissa niin, että "lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä." Vanhasen hallitus haluaa EU:n perustuslain voimaan tällä tavalla nykyisessä eduskunnassa kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä. Kansanäänestystä ei lain mukaan tarvita. Jos sitä ei tarvita, hallitus ei sitä eduskunnalle ehdota.

Kansanäänestys on suoraa demokratiaa 

Kun poliittinen eliittimme ei halua muuttaa Suomen perustuslakia EU-yhteensopivaksi vaan - eduskuntavaalien pelossa - torjuu muutostarpeen, syntyy kansanäänestystarve. Poliittinen eliitti torjuu myös kansanäänestystarpeen. Kansanäänestys on suoraa demokratiaa, ja sen saamiseksi kansan on käveltävä nimikirjoituksin kansanvaltaa vastustavan eliitin ylitse.