Suomessa on uusi hallitus. Uudella hallituksella on uusi hallitusohjelma. Uusi hallitus on tehnyt uudet EU- ja Nato-yhteensopivat linjaukset EU:n yhteiselle ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle, "joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen". Tältä osin hallitusohjelma näyttäisi olevan SDP:n diktaatti. Siinä ei ole jälkeäkään kepun kannattajien EU-kriittisistä mielipiteistä. Jää tulevien tapahtumien kautta arvioitavaksi, mikä merkitys on hallitusohjelman sanamuodolla, jonka mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen linja ei ole enää liittoutumattomuus "vallitsevissa oloissa" vaan sotilaallinen liittoutumattomuus. Erotetaanko toisistaan sotilaallinen liittoutumattomuus (johon kuitenkin kuuluu täydellinen Nato-yhteensopivuus ilman Naton peruskirjan 5. artiklan hyväksymistä) poliittisesta liittoutumisesta, ja jos erotetaan, kuuluuko siihen kollektiivisen puolustuksen klausuulin hyväksyminen EU:n perustuslakiin (WEU:n peruskirjan 5. artiklan hengessä)? Jäätteenmäen hallitusohjelman mukaan kehitetään Suomen "puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintehtäviin ottaen huomioon myös kansallisen puolustuksen tarpeet". Otetaan siis huomioon "myös kansallisen puolustuksen tarpeet". Ajattelu ei siis kulje niin päin, että kehitetään kansallista puolustusta ottaen myös huomioon EU:n rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävien tarpeet. Niin ollen sotaväen asioissa ovat etusijalla EU-tarpeet, joihin liittyvät aivan uusina asioina "transatlanttinen yhteistyö" ja "terrorismin torjunta". Se, mihin Lipponen sitoutui Bushin edessä joulukuussa 2002 Washingtonissa, jatkuu siis koko hallituksen uutena linjana. Jäätteenmäki on saanut kritiikkinsä anteeksi, ja vain ulkoministeriön vuotaja tuomitaan. Sen sijasta hänet pitäisi palkita kansanvallan korkealla kunniamerkillä. Jos madellaan meidän nimissämme ison vallan edessä, se on paljastettava kansalle. Uskon, että hallitusneuvotteluissa on sovittu eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen nimittämisestä Suomen seuraavaksi EU:n komissaariksi, Liikasen seuraajaksi. Jos niin on tehty, kepu on maksanut hallitusvallastaan myös EU-hintaa. Nato-jäsenyys lakaistiin hallitusohjelmassa maton alle, kun "hallitus arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta laajemmin vuonna 2004 valmistuvassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa". Minun arvioni on, että Suomi liittoutuu sitä ennen EU:n kautta. Se riippuu siitä, minkä kannan Suomi ottaa perustuslakiin lisäpöytäkirjana liitettävään kollektiivisen puolustuksen julistukseen. Minun arvioni on, että Suomi sotaliitotetaan EU:n kautta. Siksi EU:n perustuslaista, jolla vanha EU lakkautetaan ja jolla sen tilalle perustetaan uusi liittovaltio, on järjestettävä kansanäänestys. 

Esko Seppänen meppi, vasemmistoliitto