Kyseessä on aito perustuslaki
Poliittinen eliitti
puhuu perustuslaillisesta sopimuksesta sen sijasta että
sanottaisiin avoimesti: perustuslaki. Vain
(liitto)valtioilla on perustuslaki. Tätä kautta EU:ta
liittovaltioidaan.
Perustuslain juridisen muodon
hämärtämistä tarvitaan, koska se halutaan saattaa
jäsenmaissa voimaan kansainvälisenä sopimuksena
ikään kuin ei olisi lainkaan kysymys niiden omia
perustuslakeja ylemmästä järeän luokan
perustuslaista. Siitähän siinä on kysymys:
Tämä perustuslaki sekä
lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat
käyttäessään
unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia
jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.
Poliittisen eliitin logiikka kulkee
niin, että teksti hyväksytetään ensin jäsenmaissa
valtiosopimuksena, ja sen jälkeen siitä tulee,
hupsista vaan, kaiken kattava EU:n perustuslaki
ja alkaa päteä se, mistä 1. artiklassa sanotaan
näin:
Tällä perustuslailla, joka
ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa
rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan
unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa
yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unioni
sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikat, joilla
pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää
yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa.
Sanotaan suoraan, että kyseessä on
perustuslaki.
Kun "tällä perustuslailla...
perustetaan Euroopan unioni", se tarkoittaa, että
vanha unioni lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan
uusi. Kun Suomi liittyi jäseneksi EY:hyn vuoden 1994
kansanäänestyksen jälkeen, uuteen EU:hun liitytään
hyväksymällä sille perustuslaki. Kun uusi EU on ihan
erilainen kuin se EY, johon liityttiin
kansanäänestyksellä, myös uuteen unioniin
liittymisestä pitää järjestää kansanäänestys!
Sen järjestämistä puoltaa myös
se, että perustuslain tulee "ilmentää Euroopan
kansalaisten ja valtioiden tahtoa".
Tiedetään, että valtioiden
tahtoa ilmaisevat kansalliset parlamentit. Sen
sijaan kansalaisten tahto voi olla erilainen kuin
kansan edustajien tahto varsinkin, kun asia ei ollut
lainkaan esillä valittaessa kansanedustajia.
Ensimmäisen artiklan luonnoksissa
luki koko perustuslain valmistelun ajan, että unioni
käyttää jäsenmaiden sille antamaa toimivaltaa
"liittovaltion tavoin". Valmistelun
viimeisenä yönä sanat "liittovaltion
tavoin" korvattiin sanalla yhteisönä.
Sitä, mistä on kysymys, ei haluta sanoa ääneen, ja
siksi sana "yhteisönä" pitää lukea
"liittovaltion tavoin".
Uuden unionin liittovaltioluonteisen
kehityksen edesauttamiseksi perustuslakiin lisättiin
valmistelun loppuvaiheessa liittovaltion symbolit.
Hallitusten välisessä konferenssissa ne siirrettiin
perustalain I osan artiklaksi 6 a (joka
lopputarkistuksessa muuttunee artiklaksi 7):
Unioni lipussa on sinisellä pohjalla
kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä.
Unionin hymni on ote Ludwig van
Beethoovenin yhdeksännen sinfonian Oodista ilolle.
Unionin tunnuslause on:
Moninaisuudessaan yhtenäinen.
Unionin raha on euro.
Eurooppa-päivää vietetään
kaikkialla unionissa yhdeksäntenä päivänä
toukokuuta.
EU ei ole vielä liittovaltio siinä merkityksessä,
että se voisi omilla päätöksillään kasvattaa omaa
valtaansa. Sitä tarkoittaa ensimmäisen artiklan lause,
jonka mukaan se voi käyttää vain jäsenmaiden sille
antamaa toimivaltaa. Tämä ns. kompetenssi
kompetenssi (ja se, että EU ei voi vielä maksattaa
kansalaisillaan veroja, vaikka perustuslaki saattaakin
luoda euroveroille laillisen perustan) oikeuttaa
sanomaan, että unioni ei ole liittovaltio. Se on
kuitenkin kehityksen selkeä suunta.
Omaamme ylempi
perustuslaki
Liittovaltiolaiset
sanovat, että EU:n perussopimukset ovat aina olleet
ylemmän tason määräyksiä kuin kansalliset
perustuslait. Se, että näin
sanotaan, perustuu EY-tuomioistuimen tulkintaan asiasta.
Sitä ennen ei tätä perustuslain määräystä ole
kirjoitettu perussopimuksiin.
Se kirjataan
perustuslakiin (artikla I-5) ja sille hankitaan
kansallisten parlamenttien ratifiointi:
Tämä
perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin
toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua
toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden
lainsäädäntöön nähden.
Unionin
tuomioistuimesta tulee perustuslain ainoa virallinen
tulkitsija eli perustuslakituomioistuin!
Sen johdosta myös sen
kaikkinaiset perussopimusten tulkinnat, jotka ovat
syntyneet vuosikymmenten varrella vanhojen sopimusten
mukaan, ovat unionin ensisijaista lainsäädäntöä
(artikla IV-3.4):
Euroopan
yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeuasteen
tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee IV-2
artiklalla kumottujen sopimusten ja säädösten sekä
niiden soveltamiseksi hyväksyttyjen säädösten ja
yleissopimusten tulkintaa ja soveltamista, säilyy
soveltuvin osin unionin oikeuden ja erityisesti tämän
perustuslain vastaavien määräysten tulkinnan
lähteenä.
Näin sonotaan ensi kerran julki,
että myös EY:n tuomioistuimen päätökset ovat
ylempiä kuin kansallinen laki.
|