Kyseessä on aito perustuslaki

Poliittinen eliitti puhuu perustuslaillisesta sopimuksesta sen sijasta että sanottaisiin avoimesti: perustuslaki. Vain (liitto)valtioilla on perustuslaki. Tätä kautta EU:ta liittovaltioidaan.

Perustuslain juridisen muodon hämärtämistä tarvitaan, koska se halutaan saattaa jäsenmaissa voimaan kansainvälisenä sopimuksena ikään kuin ei olisi lainkaan kysymys niiden omia perustuslakeja ylemmästä järeän luokan perustuslaista. Siitähän siinä on kysymys:

Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.

Poliittisen eliitin logiikka kulkee niin, että teksti hyväksytetään ensin jäsenmaissa valtiosopimuksena, ja sen jälkeen siitä tulee, hupsista vaan, kaiken kattava EU:n perustuslaki ja alkaa päteä se, mistä 1. artiklassa sanotaan näin:

Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikat, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa.

Sanotaan suoraan, että kyseessä on perustuslaki.

Kun "tällä perustuslailla... perustetaan Euroopan unioni", se tarkoittaa, että vanha unioni lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan uusi. Kun Suomi liittyi jäseneksi EY:hyn vuoden 1994 kansanäänestyksen jälkeen, uuteen EU:hun liitytään hyväksymällä sille perustuslaki. Kun uusi EU on ihan erilainen kuin se EY, johon liityttiin kansanäänestyksellä, myös uuteen unioniin liittymisestä pitää järjestää kansanäänestys!

Sen järjestämistä puoltaa myös se, että perustuslain tulee "ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa".

Tiedetään, että valtioiden tahtoa ilmaisevat kansalliset parlamentit. Sen sijaan kansalaisten tahto voi olla erilainen kuin kansan edustajien tahto varsinkin, kun asia ei ollut lainkaan esillä valittaessa kansanedustajia.

Ensimmäisen artiklan luonnoksissa luki koko perustuslain valmistelun ajan, että unioni käyttää jäsenmaiden sille antamaa toimivaltaa "liittovaltion tavoin". Valmistelun viimeisenä yönä sanat "liittovaltion tavoin" korvattiin sanalla yhteisönä. Sitä, mistä on kysymys, ei haluta sanoa ääneen, ja siksi sana "yhteisönä" pitää lukea "liittovaltion tavoin".

Uuden unionin liittovaltioluonteisen kehityksen edesauttamiseksi perustuslakiin lisättiin valmistelun loppuvaiheessa liittovaltion symbolit. Hallitusten välisessä konferenssissa ne siirrettiin perustalain I osan artiklaksi 6 a (joka lopputarkistuksessa muuttunee artiklaksi 7):

Unioni lipussa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä.

Unionin hymni on ote Ludwig van Beethoovenin yhdeksännen sinfonian Oodista ilolle.

Unionin tunnuslause on: Moninaisuudessaan yhtenäinen.

Unionin raha on euro.

Eurooppa-päivää vietetään kaikkialla unionissa yhdeksäntenä päivänä toukokuuta.

EU ei ole vielä liittovaltio siinä merkityksessä, että se voisi omilla päätöksillään kasvattaa omaa valtaansa. Sitä tarkoittaa ensimmäisen artiklan lause, jonka mukaan se voi käyttää vain jäsenmaiden sille antamaa toimivaltaa. Tämä ns. kompetenssi kompetenssi (ja se, että EU ei voi vielä maksattaa kansalaisillaan veroja, vaikka perustuslaki saattaakin luoda euroveroille laillisen perustan) oikeuttaa sanomaan, että unioni ei ole liittovaltio. Se on kuitenkin kehityksen selkeä suunta.

Omaamme ylempi perustuslaki

Liittovaltiolaiset sanovat, että EU:n perussopimukset ovat aina olleet ylemmän tason määräyksiä kuin kansalliset perustuslait. Se, että näin sanotaan, perustuu EY-tuomioistuimen tulkintaan asiasta. Sitä ennen ei tätä perustuslain määräystä ole kirjoitettu perussopimuksiin.

Se kirjataan perustuslakiin (artikla I-5) ja sille hankitaan kansallisten parlamenttien ratifiointi:

Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.

Unionin tuomioistuimesta tulee perustuslain ainoa virallinen tulkitsija eli perustuslakituomioistuin!

Sen johdosta myös sen kaikkinaiset perussopimusten tulkinnat, jotka ovat syntyneet vuosikymmenten varrella vanhojen sopimusten mukaan, ovat unionin ensisijaista lainsäädäntöä (artikla IV-3.4):

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeuasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee IV-2 artiklalla kumottujen sopimusten ja säädösten sekä niiden soveltamiseksi hyväksyttyjen säädösten ja yleissopimusten tulkintaa ja soveltamista, säilyy soveltuvin osin unionin oikeuden ja erityisesti tämän perustuslain vastaavien määräysten tulkinnan lähteenä.

Näin sonotaan ensi kerran julki, että myös EY:n tuomioistuimen päätökset ovat ylempiä kuin kansallinen laki.