Madridin terrori-isku päivälleen puolitoista vuotta New Yorkin tornien sortumisen jälkeen osoittaa perustelluksi pelon siitä, että sotiminen vierailla mailla lisää turvattomuutta kotona.

Espanja lähetti Irakin öljysotaan sotilaitaan vastoin kansan lähes yksimielistä tahtoa, ja tapahtui, mitä kansa pelkäsi: sota tuli Espanjaan.

Voi olla, että Nato-jäsenyyden kannatus väheni tämän seurauksena myös Suomessa suomalaisten pohtiessa omaa turvallisuuttaan.

Nato-töpseliä ei olla ihan tänä vuonna panemassa seinään, mutta Suomessa kuljetaan Nato-tietä.

Kapulakielellä on puhuttu liittoutumattomuudesta vallitsevissa oloissa. Tämä "vallitsevissa oloissa" on ollut ns. Nato-optio: voidaan äkkiä päättää, että olot eivät ole enää vallitsevat.

Maaliskuun puolivälissä eduskuntaryhmien työryhmä esitti, että "Naton jäsenyyden tulee olla Suomen turvallisuuspolitiikan todellinen vaihtoehto tulevaisuudessakin". Kapulakielellä Nato-optio muuttui todelliseksi vaihtoehdoksi.

Kaikki merkittävät puolueet, vasemmistoliittokin, alkavat pitää Nato-jäsenyyttä "todellisena vaihtoehtona".

Puolustusministeriö omasta puolestaan julkisti samoihin aikoihin työryhmänsä arvion Suomen Nato-jäsenyyden kustannuksista. Otettiin myös poliittista kantaa.

Työryhmän mukaan Naton ytimenä säilyy "kollektiivisiin turvatakuihin perustuva jäsenmaiden yhteinen puolustus" ja Nato-maat "toteuttavat sotilaalliset turvatakuunsa jatkossakin NATO:n kautta" eikä EU:lle tulla rakentamaan NATO:a vastaavia sotilaallisia rakenteita. EU:lla ei näin ollen "tule olemaan varteenotettavaa NATO:sta erillistä kykyä turvatakuiden toteuttamiseen".

Tämä arvio kertoo koruttomasti EU:n perustuslakiin hyväksyttyjen kollektiivisten turvatakuiden merkityksen. Hyväksymällä ne perustuslain tekstiin Suomi otti poliittisen askeleen Nato-jäsenyyden suuntaan; puolustusvoiman komentajan Juhani Kaskealan mukaanhan turvatakuut edellyttävät Naton jäsenyyttä.

Suomen tie Natoon kulkee EU:n kautta. Kun EU:n perustuslaki on hyväksytty ilman oman perustuslakimme muuttamista ja kansanäänestystä tullaan kansalle sanomaan, että Nato-jäsenyys on hyväksytty perustuslain yhteydessä samalla tavalla kuin EMU muka hyväksyttiin kansanäänestyksessä EY-jäsenyydestä.

Puolustusministeriön työryhmän mukaan Nato-jäsenyys voidaan toteuttaa pelkän valtiosopimuksen muodossa ilman että muutetaan Suomen perustuslakia tai ilman että asiasta järjestetään kansanäänestys.

Puolustusministeriössä arvioidaan, että Naton jäsenmaksu eli Suomen osuus yhteisistä kuluista on 35 miljoonaa euroa.

Se on vähän, mutta on otettava huomioon, että Naton luonne poikkeaa EU:sta.

EU:n jäsenmaksu lähetetään Brysseliin, josta suurin osa siitä palautuu takaisin kotiin. Suomen osalta hävikkiä syntyy nettojäsenmaksun muodossa runsas miljardi mummon markkaa vuodessa. Viime vuosi saattoi olla kallein jäsenyysvuosi tähän mennessä, ja taakka kasvaa.

Nato ei tule jäsenmaille maksuun jäsenmaksuna vaan omien varustelumenojen lisäämisenä. Kalleinta on osallistuminen sotiin, joita nimitetään virallisessa kielessä kriisinhallinnaksi.

Työryhmän mukaan kalleinta olisi sodanjohtojärjestelmien yhteensovittaminen Naton kanssa. Suomen ulkopuolella tapahtuvia turvatakuuoperaatioita varten pitäisi varustaa kokonainen prikaati. Ilmavoimien pitäisi parantaa koneiden ilmatankkauskykyä ja hankkia hyökkäysaseiksi ilmasta maahan ammuttavia ohjuksia. Merivoimien pitäisi voida osallistua Itämeren ulkopuolisiin operaatioihin.

Uutta rahaa ei tarvittaisi oman maan puolustamiseen vaan operaatioihin kaukomailla.

Nato-Suomessa pitäisi myös kouluttaa ja varustaa iskujoukkoja euroatlanttisen alueen ulkopuolella toteuttavia vaativampia sotilaallisia operaatioita - eli hyökkäysluonteisia iskuja - varten. Työryhmä toteaa aivan oikein, että "vastaavia vaatimuksia on nähtävissä myös EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvän nopean toiminnan kehittämisen myötä".

Siitä on EU:n perustuslaissa kysymys!

Kun taistelutehtäviin ulkomailla ei voida lähettää varusmiehiä, aloitetaan Utissa erityisten "sopimussotilaiden" koulutus. Sopimussotilaat ja heistä muodostetut erikoisjoukot ovat suomalaisia palkkasotilaita.

Halutaan myös "nopeutta poliittisiin päätöksiin". Se merkitsee, että rauhanturvalakia pitäisi muuttaa, jotta suomalaisia voitaisiin lähettää sellaisiin laittomiin sotiin, joita käydään ilman YK:n mandaattia.

Naton jäsenmaksu ei ole kovin merkittävä eikä Nato tule Suomelle samalla tavalla kalliiksi kuin EU. Se tulee kalliiksi eri tavalla.

Nato oli antanut liittoutumaan 29.3.2004 liittyneille uusille maille suosituksen, jonka mukaan varusteluun pitäisi käyttää 2 % bruttokansantuotteesta. Suomessa se merkitsisi 4-5 miljardin entisen markan lisälaskua asevarusteluun. Se olisi pois sosiaalisesta turvallisuudesta, eikä näitä rahoja käytettäisi suoranaisesti edes oman maanpuolustuksen tarpeisiin.