EU:n perustuslakiin kirjattiin yhteinen puolustus. Siihen liittyvät turvatakuut velvoittavat jäsenmaat auttamaan toinen toistaan, jos toiseen EU-maahan hyökätään. Samaan artiklaan on kirjoitettu myös Nato, ja Suomen tie Natoon kulkee tämän EU:n turvatakuuartiklan kautta.

Yhteinen puolustus 

EU:n perustuslakia valmistellut konventti kirjasi siihen määräyksiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) lisäksi yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (EYTPP), joka "johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää". Vielä Amsterdamin sopimuksessa se "voi johtaa yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää". Kannattaa panna ero merkille. Euroopan Nato-maat varautuvat alueidensa puolustamiseen Naton johdolla. Ne ovat antaneet maanpuolustusjoukkojaan Naton johtoon ja komentoon. Sitä kautta EU:n yhteinen puolustus - sanan puolustus-merkityksessä - on Nato-puolustusta.

Itsenäinen puolustus 

Suomen turvallisuuden perusta on ollut sotilaallinen liittoutumattomuus. Vanhan puolueettomuuspolitiikkamme pohja pitää ja peruslinja kestää: on toimittava niin, että muut eivät voi vetää meitä konflikteihinsa, joihin me emme halua itse osallistua. Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että oman maan puolustus hoidetaan itse. Nykyisen hallituksen ohjelmaankin on kirjattu ”itsenäinen puolustus”. Maanpuolustusta tarvitaan ulkoista uhkaa vastaan. Sitä ei ole tänään, eikä sellaista ole näköpiirissäkään, jos hoidetaan omat asiat viisaasti.

Turvatakuut 

Perustuslakikonventti ehdotti perustuslakiin liitettäväksi julistuksen keskinäisistä turvatakuista. Sitä varten EU-maiden haluttiin tekevän läheisempää yhteistyötä, jossa konventin selitystekstien mukaan "halukkaat jäsenvaltiot voisivat jatkaa unionin puitteissa sitoumusta, jonka ne ovat jo tehneet Brysselin sopimuksen V artiklan puitteissa". Brysselin sopimus on Nato-yhteensopivan Länsi Euroopan Unionin (WEU) perustamissopimus, jossa maat antavat toinen toisilleen turvatakuut. Sanottiin, että sillä tavalla "keskinäinen puolustus voitaisiin ottaa perustuslain viralliseksi osaksi". Kun EU-maiden toinen toisilleen antamat turvatakuut tulevat Naton kautta myös USA:n lunastettaviksi, USA ei antane turvatakuita ja täsmäaseita muiden suojaksi takaoven kautta vaan vaatinee kaikkien kulkemista pääovesta Natoon. Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala sanoi jo syksyllä, että turvatakuut edellyttävät Suomen liittymistä Natoon. Jotkut sotasosialidemokraatit paheksuivat amiraalin lausuntoa ja sanoivat, ettei sotilaiden kuulu paljastaa sitä, mistä tässä on kysymys. Heidän tarkoituksensa on lopettaa Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, ja se käy helpommin epäsuorasti EU:n kautta kuin menemällä suoraan Natoon.

EU:n kautta Natoon? 

Konventti ehdottamaa turvatakuujulistusta ei jäsenmaiden olisi ollut pakko allekirjoittaa. Jos Suomessa luultiin, että turvatakuista selvitään jättämällä konventin ehdottama julistus allekirjoittamatta, poliittisen eliitin yllätys oli suuri, kun puheenjohtajamaa Italian johdolla turvatakuut kirjoitettiinkin julistuksen sijasta itse perustuslain tekstiin. Suomi hyväksyi sen, että niin tehdään. Se tosin yritti pehmentää tekstiä maininnalla, että "tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen". Lisäys ei poista Suomen sitoutumista Nato-mallisiin turvatakuisiin. Tämän lisäyksen hyväksyminen ei tuottanut ongelmaa Nato-enemmistölle, jolla jo on tuplaturvatakuut sekä Naton että WEU:n kautta. Mainittu enemmistö kirjasi samaan artiklaan myös Naton. Siltä osin EU:n perustuslailla on myös USA:n siunaus. Natoon otetaan uusia jäseniä seuraavan kerran vuonna 2006. Ovi on auki Suomelle, sanotaan amerikkalaisten sanovan.

Kansanarmeija on puolustuksen perusta 

Sitä, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja sitä kautta kansanarmeija, tarvitaan oman maan puolustamiseen, vaikka minkäänlaista uhkaa ei olisikaan näköpiirissä. Se on halpa tapa puolustaa omaa maata. Kalliimpaa on alkaa kouluttaa sellaisia erikoisjoukkoja kriisinhallinnan tarpeisiin, joita lähetetään ulkomaisille sotaretkille. 

"Jos jokin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on edelleen oltava Naton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Nato on jäseninään oleville valtioille niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin."

Tämän turvatakuuartiklan Suomi hyväksyi EU:n ulkoministereiden kokouksessa Brysselissä 8.-9.12.2004. Siihen on kirjattu myös Nato. Niin ollen EU:n yhteinen puolustus ei ole Nato-vapaa vaan sidoksissa Natoon.