EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta. 

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat. 

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa. 

Tukitiedot eivät julkisia 

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei. 

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken. 

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet. 

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia! 

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.