Europarlamentti äänesti palkka- ja kulukorjausten puolesta. Ulkoministerit kaatoivat meppiohjesäännön.

Euroopan parlamentin jäsenten eli meppien palkkojen ja kulukorvausten uudistaminen on takkuillut vuodesta toiseen Ongelmana ei ole ollut palkka: mepeillä on ollut samat palkat kuin oman maansa kansanedustajilla. Ongelmana ovat olleet ylisuuret kulukorvaukset: on saatu ihan laillisesti matkakorvauksia business-luokan lipun hinnan mukaan, vaikka on matkustettu turistiluokassa.

Yhtenäiset palkat 

Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö äänesti joulukuussa 2003 palkka- ja kulukorvausuudistuksen puolesta. Sen mukaan kaikille mepeille haluttiin alkaa maksaa samaa palkkaa. Se olisi ollut 50 % unionin tuomioistuimen tuomarin palkasta (ensi vaiheessa 8 600 euroa kuukaudessa). Siitä olisi peritty yhtenäinen EU-vero (joka olisi ollut huomattavasti alhaisempi kuin useimpien jäsenmaiden samasta summasta perimä vero). Jos maat olisivat halunneet, ne olisivat voineet periä palkasta kansallisen lisäveron, ja sillä tavalla mepeillä olisi ollut sama verotus kuin muillakin kansalaisilla. Suomi aikoi periä mainittua lisäveroa. Uudistukseen olisi sisältynyt matkustuskulujen korvaaminen todellisten kulujen ja kuittien mukaan.

Palkat ylös, tulot alas 

Uudistuksessa suomalaismeppien verollinen palkka olisi noussut yli 60 %. Samalla olisivat poistuneet ylisuuret verottomat matkustuskorvaukset, joista mepit saavat suurimman osan käteen jäävistä nettotuloistaan. Suomalaisedustajien tulot puhtaana käteen olisivat alentuneet noin 40 %. Uudistus olisi siis merkinnyt palkkojen rajua korotusta mutta käteen jäävien tulojen merkittävää alenemista. Tällaisen uudistuksen puolelle ei ollut helppo saada etelän europarlamentaarikkoja, joiden ei listavaalisysteemin takia tarvitse ajatella äänestäjien mielipidettä mistään asiasta. Kun koettiin se ihme, että meppien enemmistö puolsi uudistusta, jäätiin odottamaan ministerineuvoston lopullista päätöstä asiasta.

Hallitukset kaatoivat uudistuksen! 

Kun asia tuli tammikuun lopussa yleisten asioiden neuvoston eli ulkoministerikokouksen käsittelyyn, koettiin yllätys: esitys hylättiin. Saksan, Ranskan, Itävallan ja Ruotsin hallitukset - kukin omista ja erilaisista lähtökohdistaan - torjuivat uudistuksen. Se ei saanut taakseen vaadittua määräenemmistöä, ja verojen osalta EU:ssa vaaditaan aina yksimielisyys. Saksa on syvässä poliittisessa kriisissä. Sen hallitus perusteli kielteistä kantaansa niin, että ei ollut sopivaa korottaa meppipalkkoja samaan aikaan kun muita palkansaajia kehotettiin palkkamalttiin ja eläkkeitä leikattiin. Ranska peesasi Saksaa ilman sen parempaa motiivia. Itävalta, jossa poliittinen eliitti nauttii Italian ohella parhaita taloudellisia etuoikeuksia, ei hyväksynyt esitystä, kun maan oikeistohallitus ei halunnut huonontaa itävaltalaisedustajien etuja. Ruotsin mielestä taas ruotsalaisedustajien palkka olisi noussut liikaa, ja siellä unohdettiin kokonaan ylisuurten matkakulukorvausten poistuminen. Eurovaaleihin asti ja niiden jälkeenkin jatketaan entisin eduin.

Suomalais- meppien edut 

Suomalainen meppi saa palkkaa Suomen ulkoministeriöltä virkavuosista riippuen 5 340 euroa kuukaudessa. Siitä maksetaan Suomessa normaali vero. Eläkettä mepit saavat samojen perusteiden mukaan kuin suomalaiset kansanedustajat. Sen lisäksi on mahdollista ostaa Euroopan parlamentin jäsenten eläkesäätiöltä erityinen lisäeläke, josta meppi maksaa kolmanneksen ja parlamentti kaksi kolmannesta. Eläkemaksua peritään 900 euroa kuukaudessa. Täytettyään 60 vuotta meppi (joka on ollut 5 vuotta europarlamentin jäsen) rupeaa saamaan osin itse kustantamaansa lisäeläkettä noin 1100 verollista euroa kuukaudessa. Parlamentti maksaa helsinkiläismepin viikoittaisesta Brysselin matkasta matkakorvausta 1 828 euroa ja erityistä etäisyyskorvausta 357 euroa. Keminmaalainen meppi saa matkakorvausta 2 216 euroa ja etäisyyskorvausta 558 euroa jokaiselta matkalta riippumatta siitä, käykö hän kotipaikakseen ilmoittamallaan paikkakunnalla vai asuuko hän viikonlopun kotonaan Helsingin seudulla. Monacossa asuva suomalaismeppi, joka ei maksa veroja Suomeen, saa matkakorvauksen sen matkan mukaan, mutta hänelle ei makseta mainittua etäisyyskorvausta. Tuloa tuottavin osa meppipalkkausta on se, että edestakainen lentolippu Helsingistä (tai muualta Suomesta) Brysseliin maksaa alle 500 euroa (eikä siitä mene kotimaan matkan osalta arvonlisäveroa), mutta se korvataan paljon kalliimman mukaan. Parlamentin jäsenelle maksetaan verotonta yleistä kulukorvausta 3 700 euroa kuukaudessa ilman kuitteja. Sillä meppi joutuu maksamaan kotimaan vaalipiirin matkakulut (kun taas esimerkiksi Saksassa kansallinen parlamentti tarjoaa sikäläisille mepeille vapaat kotimaan matkat). Meppien päiväraha on 262 euroa jokaiselta parlamenttipäivältä. Niistä maksetaan asuminen ja oleminen Brysselissä ja Strasbourgissa. On vielä erityinen matkakorvaus kuitteja vastaan (3 652 euroa vuodessa) joka on tarkoitettu seminaari-, raportointi- yms. matkoihin. Se jää useilta mepeiltä käyttämättä. Sihteeristökorvaus, josta maksetaan avustajien palkat sekä sosiaaliturva- ja matkakulut, on 12 575 euroa kuukaudessa. Kukaan suomalaismeppi ei ole palkannut avustajakseen perheenjäsentä (niin kuin jotkut muut ovat tehneet).

Jatketaan entiseen malliin 

Oli uudistuksen aika, mutta se meni. Ulkoministerit kaatoivat uudistuksen Suomalaismeppien kunniaksi voidaan sanoa, että kaikki äänestivät uudistuksen - eli omien tulojensa reilun alentumisen - puolesta. Se myös oli Suomen kanta ministerineuvostossa.