Euroopan parlamentti käsitteli kesäkuun
täysistunnossaan ikuisuusprojektiaan jäsentensä
ohjesäännöstä. Sen perusteella saattavat
tulevaisuudessa määräytyä europarlamentaarikkojen
palkat sekä muut taloudelliset ja sosiaaliset edut. On
kuitenkin vielä monta mutkaa matkassa ennen kuin
ohjesääntö saa lain voiman ja meppien
palkkiojärjestelmän epäkohdat korjataan.
Rothleyn raportti
Asian esittelijänä toimi saksalainen demari Willi
Rothley. Hän halusi turvata jäsenille kaikki
mahdolliset
edut ja etuisuudet myös tulevaisuudessa. Siitä syystä
hänen raporttinsa ei ole helposti muiden kuin meppien
enemmistön hyväksyttävissä. Parlamentissa Rothleyn
raportti hyväksyttiin sisältönsä osalta äänin 294
puolesta, 171 vastaan ja 59 tyhjää. Jos neuvosto
hyväksyy ohjesäännön, joka ministereiden pitää
hyväksyä määräenemmistöllä, uudet määräykset
tulevat voimaan seuraavan vaalikauden alusta kesällä
2004. Verotusratkaisut vaativat neuvostossa
yksimielisyyden.
Palkka- ja eläkeuudistus
Mepit saavat tänään samaa palkkaa kotimaistaan
(Suomessa ulkoministeriöltä) kuin omien maidensa
kansanedustajat. Verotus on kansallinen. Uudessa
ohjesäännössä kaikille vanhojen jäsenmaiden
edustajille ehdotetaan samapalkkaisuutta. Palkka olisi
50 % EY:n tuomioistuimen tuomarin palkasta. Nykytasolla
se merkitsisi yli 8 000 euron kuukausipalkkaa.
Suomalaisille mepeille tulisi sillä tavalla lähes 80
prosentin palkankorotus nykyiseen 4 800 euroon
verrattuna. Palkkansa roiman korotuksen puolesta
äänestivät muut suomalaisedustajat paitsi Ulpu
Iivari, Reino Paasilinna ja Esko Seppänen.
Meppipalkasta ehdotettiin perittäväksi vain ns.
EU-vero, joka olisi näissä palkkaluokissa alle 20 %.
Parlamentti hylkäsi pohjoismaisten meppien
muutosesityksen, jonka mukaan jäsenmaat saisivat periä
palkasta lisäveroa niin että mepin verotus vastaisi
kansallista verotusta. EU-veroetuoikeutta mepeille
puolustivat suomalaisista Uma Aaltonen, Mikko Pesälä,
Ilkka Suominen, Ari Vatanen, Kyösti Virrankoski, Matti
Wuori ja Paavo Väyrynen, mutta vain Suominen vastusti
sitä, että jäsenvaltiot saavat periä omilta
mepeiltään lisäverona kansallisen veron ja EU-veron
erotuksen. Meppien eläkkeet ovat nykyisin samat kuin
kansallisilla parlamentaarikoilla. Niitä verotetaan
kansallisesti. Parlamentin jäsenillä on ollut
mahdollisuus ostaa lisäeläke europarlamentin
vapaaehtoisesta järjestelmästä. Europarlamentti on
maksanut eläkemaksusta 2/3 ja meppi itse 1/3. Sillä
tavalla rahoitettaisiin meppien uusi vanhuus- ja
perhe-eläkejärjestelmä, jossa eläkettä karttuu
kultakin edustajavuodelta 3,5 prosenttia
edustajapalkasta ja jossa vanhuuseläkkeelle
päästään 60-vuotiaana. Enimmillään eläke olisi 20
edustajavuoden jälkeen 70 prosenttia palkasta. EU:n
maksamasta eläkkeestä perittäisiin EU-vero. Uuden
ohjesäännön mukaan entiset parlamentin jäsenet
jäisivät parlamentin terveydenhoidollisen täysturvan
piiriin: 100 % sairauskuluista korvattaisiin.
Kansalliset edut säilyvät
Jos on edullisia kansallisia siirtymäkauden
korvauksia edustajan toimikauden päättyessä, ne
säilyisivät. Muutoin mepit saisivat
siirtymäkorvauksena vähintään kuukauden palkan
jokaista meppivuotta kohden, enimmillään kahdelta
vuodelta. Ne nykyiset Euroopan parlamentin jäsenet,
jotka ovat nauttineet edellä esitettyjä etuisuuksia
parempia kansallisia etuja, saisivat uuden
ohjesäännön mukaan pysytellä vanhassa
järjestelmässä. Kenenkään etua ei huononnettaisi.
Matkakorvausjärjestelmä uudistuu? Suurin epäkohta
nykysysteemeissä on se, että matkakulut korvataan
kiinteämääräisellä summalla, joka on riippumaton
todellisista kuluista. Sen perusteella ne, jotka
matkustavat kauimpaa Brysseliin ja Strasbourgiin,
hyötyvät eniten. Jos matkustaa turistiluokassa,
korvaus tulee business-luokan lipun mukaan, ja erotuksen
voi meppi pitää itsellään. Tätä epäkohtaa ei
korjattu uudella ohjesäännöllä. Asia jäi edelleen
parlamentin itsensä päätettäväksi. Parlamentin
puhemiesneuvosto, jonka päätösvallassa asia on, on
kuitenkin ehdottanut ohjesääntöön liittyvää
muutosta, jonka mukaan kulut korvataan todellisten
menojen mukaan. Ehdotus on sidottu siihen, että
jäsenten ohjesääntö tulee voimaan parlamentin
itsensä ehdottamassa muodossa. Suomalaisista mepeistä
kuitteihin perustuvaa matkakulukorvausta vastaan
äänestivät Eija-Riitta Korhola, Ilkka Suominen ja Ari
Vatanen.
Sudenkuoppa
Parlamentin hyväksymään ohjesäännön luonnokseen
on tarkoituksella kirjoitettu sellaisia Euroopan
parlamentin jäsenten oikeus-, etuoikeus- ja
jääviyssäännöksiä, joita neuvoston saattaa olla -
yleisen edun nimissä - mahdotonta hyväksyä. Ne
tekisivät europarlamentaarikoista rälssin, johon
eivät yleiset lait ja säädökset ulotu samalla
tavalla kuin muihin kansalaisiin. On todennäköistä,
että neuvosto kaataa parlamentin hyväksymän
ohjesäännön näihin kysymyksiin, joilla ei ole
mitään tekemistä varsinaisen asian (palkat ja
etuisuudet) kanssa. Silloin se, että meppipalkoille ei
tule ohjesääntöä, on meppien mielestä neuvoston
eikä europarlamentaarikkojen syy. Tällöin jäisivät
voimaan ne edut, joista parlamentti päättää itse ja
joiden ansiosta se olisi seuraavallakin vaalikaudella
entisenlainen kultapossukerho. Tavoitteena on
ohjesäännön hylky! On ilmeistä, että parlamentin
sisäpiiriläiset tavoittelivat nykyisten etuisuuksien
säilyttämistä ja kirjoittivat ohjesäännön
sellaiseksi, että se hylätään neuvostossa.
Ohjesäännön eräät artiklat ovat EY-oikeuden
näkökulmasta laittomia. Kun neuvoston pitää
hyväksyä parlamentin esitys sellaisenaan, jotta
ohjesääntö tulisi voimaan, se ei voine esitystä
hyväksyä. Se ei voi hyväksyä laitonta menoa, mutta
omassa asiassaan parlamentti voi. Äänestystilanne oli
tällä tavalla rakennettu raportin
loppuäänestyksissä sellaiseksi, ettei korjausvoimilla
eli pohjoisilla edustajilla ollut avoimuuden,
julkisuuden, kohtuuden ja tasa-arvon nimissä kuin
huonoja vaihtoehtoja. Jos äänesti esityksen
hyväksymisen puolesta, äänesti matkakulujen
korvaamisesta kuittien mukaan ja siis suurimman
epäkohdan poistamisen puolesta. Samalla äänesti
kuitenkin sellaisten asiaan kuulumattomien artiklojen
puolesta, joita neuvosto ei voi hyväksyä ja joiden
perusteella ohjesääntö ei tule koskaan voimaan. Jos
taas äänesti esityksen hyväksymistä vastaan,
äänesti kestämättömän matkakulujen
korvaamisjärjestelmän puolesta.
Suomalaismeppien tulot alenisivat
Meppipalkka nousisi parlamentin jäsenten
ohjesäännön hyväksymisen myötä lähes 80
prosenttia. Jos matkakulut kuitenkin alettaisiin siinä
yhteydessä korvata kuittien mukaan, uudistus alentaisi
suomalaismeppien käteen jääviä tuloja 25-30
prosenttia. Tulojen alenemista lievitettäisiin
parlamentin puhemiehistön uudella ehdotuksella
matkakulujen korvaamiseksi, jonka voimaantulo on
kytketty edellä mainittuun parlamentin jäsenten
ohjesääntöön. Jos ohjesääntö tulee voimaan,
puhemiehistö eli byroo ehdottaa siinä tapauksessa
matkakulujen korvaamista kuittien mukaan. Samalla
europarlamentti kuitenkin rupeaisi maksamaan meppien
työmatkat omissa kotimaissaan ja alkaisi maksaa myös
erilaisia matkustuspäivärahoja hyvin anteliaiden
perusteiden mukaan. Tilanne on kaiken kaikkiaan
sellainen, että jäsenten ohjesäännön hyväksyminen
alentaisi suomalaismeppien käteen jääviä verottomia
tuloja ja tekisi järjestelmän läpinäkyväksi. Sillä
perusteella se on hyväksyttävissä. Asetelma on
kuitenkin rakennettu sellaiseksi, että uudistusta ei
ilmeisesti hyväksytä.
Meppien nykyiset etuisuudet
Suomalaismepin kuukausitulot kokonaisuudessaan ovat
yli 10 000 euroa kuukaudessa puhtaana käteen.
Meppi saa samaa palkkaa kuin kansallisten
parlamenttien jäsenet. Suomalaismeppi saa vähän yli 4
800 euroa kuukaudessa. Sitä verotetaan kansallisen
lainsäädännön mukaan.
Eläkkeet määräytyvät kansallisesti eduskunnan
eläkkeiden mukaan. Sairauskulut europarlamentti korvaa
kuittien mukaan. Kotimaan matkoja ei eduskunta maksa
suomalaisille mepeille, mutta niihin voidaan käyttää
europarlamentin yleistä kulukorvausta, jonka suuruus on
noin 3 500 euroa kuukaudessa. Se saadaan ilman
kulukuitteja. Matkat työpaikalle korvataan
kiinteämääräisellä summalla, joka vastaa
business-luokan kalleinta lipun hintaa täydennettynä
erityisellä etäisyyskorvauksella. Sen mukaan
helsinkiläinen meppi saa edestakaisesta Brysselin
lennosta matkakorvausta lähes 2 200 euroa (ja
keminmaalainen vielä muutaman sata euroa enemmän). Kun
lippu maksaa alle 500 euroa, suurin osa suomalaismeppien
tuloista tulee näistä viikoittaisista verottomista
matkakulukorvauksista. Mepin päiväraha asumis- yms.
kuluihin ulkomailla on 257 euroa päivältä.
Europarlamentaarikon käytössä on vuosittain
matkustusrahaa 3 500 euroa erillisiä kuitteja vastaan
sellaisista matkoista, joita ei muuten korvata.
Avustajien palkkaamiseen ja sosiaalikuluihin kukin meppi
saa kuukaudessa yli 10 000 euroa. Se ei ole mepin tuloa
(vaikka jotkut ulkomaalaismepit ovatkin palkanneet
avustajikseen omia perheenjäseniään).
Edellä olevan perusteella voidaan laskea, että
suomalaisen mepin kuukausitulot ovat suuruusluokaltaan
yli 10 000 euroa kuukaudessa puhtaana käteen.
Työtehtävien hoitamistavasta riippuu, paljonko siitä
jää säästöön.