EU:n maaliskuun huippukokouksen alla yksi puhelin neuvoston päärakennuksessa Brysselissä ei toiminut normaalisti. Kun etsittiin vikaa, kävi ilmi, että Julius Lipsius-rakennuksen puhelinverkostossa kulki sinne kuulumattomia kaapeleita. Ne johtivat lähettimiin, joilla välitettiin tietyissä kokoushuoneissa puhutut asiat tuntemattomille osapuolille. Ranskan, Saksan, Italian, Englannin, Itävallan ja Espanjan kokoushuoneita salakuunneltiin! 
Julius Lipsius-rakennus valmistui vuonna 1995. On ilmeistä, että jo rakennusvaiheessa puhelinverkostoon oli asennettu asiaan kuulumattomia johtoja ja oli tehty asiaan kuulumattomia kytkentöjä. 
Osa löydetyistä laitteista oli niin moderneja, että niitä on mitä ilmeisimmin asennettu kanaviin myös jälkikäteen. 
Saksalaisen arvion mukaan maailmassa on 5-6 salaista palvelua, joilla on tarvikkeita ja asiantuntemusta näin vaativan salakuuntelun harjoittamiseen. Eniten on epäilty USA:ta ja Israelia. 
Aikoinaan puhuttiin venäläisesti betonista. Siihen sekoitettiin jokaista sataa sementtikiloa kohden kilo mikrofoneja. Brysselissä on ilmeisesti käytetty samanlaista mutta USA:sta tai Israelista tuotua betonia. Vuosien varrella on sekä israelilaisissa että amerikkalaisissa lehdissä ollut yllättävän täsmällisiä tietoja Julius Lipsius-rakennuksessa käydyistä keskusteluista. 
Aluksi elektroninen vakoilu yritettiin salata julkisuudelta. Sitä perusteltiin niin että Belgian poliisi yritti peilausautojen avulla selvittää kuuntelijoiden olinpaikan. Se ei onnistunut. Lopullisesti se kävi mahdottomaksi, kun ranskalainen oikeistolehti Le Figaro paljasti ilmitulleet tiedot. On myös ranskalaista mikrofonisementtiä. 
USA:lla on elektronisen vakoilun järjestelmä Echelon, vaikka se ei myönnä sen olemassaoloa. Sitä hoitaa kansallinen turvallisuusvirasto (NSA) Suomen valtion budjetin kokoisella vuosibudjetilla. 
Kun YK:n turvallisuusneuvostossa varauduttiin äänestyksiin Irakin sodasta, kävi ilmi, että YK:n isäntämaa USA oli New Yorkissa salakuunnellut neuvoston muita jäseniä. Englantilaisen Observer-lehden mukaan sitä teki mainittu NSA. 
Jäsenmaiden EU-suurlähettiläät ovat nyttemmin päättäneet nostaa EU:n nimissä oikeusjutun salakuuntelijoita vastaan. Ei tiedetä, kuka kuunteli. Belgiassa asiat voi kuitenkin viedä oikeuteen ilman, että tiedetään, ketä syytetään. NSA ei tunnusta mitään, ei edes Echelonin olemassaoloa.