Nuoresta iästään huolimatta Tomi Kuhasta voi pitää rauhantyön ja solidaarisuusliikkeiden veteraanina. Myös vasemmistoliitossa hän on toiminut lähes koko sen olemassaolon ajan.

Kevään vasemmistoliiton puoluekokouksessa hän oli totisen paikan edessä. Vasemmistoliiton ohjelmaan ajettiin väellä ja voimalla myönteistä kantaa EU:n hyökkäysjoukkoihin. Puoluekokouksessa myönteinen kanta vielä torjuttiin, mutta asia on uudelleen esillä syksyllä vasemmistoliiton valtuustossa.

Perusarvot vaarassa 

Tomi Kuhasen mielestä rauhan ja solidaarisuuden kysymykset ovat vasemmistolle tärkeimmät niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

- Minua on huolestuttanut viime aikoina, että liikkeemme on etääntynyt rauhanliikkeestä. Asioista, joiden kautta olen jo teini-ikäisestä hahmottanut, mistä vasemmistolaisessa toiminnassa on kyse.

- Monille ihmisille oli yllätys, miten voimakkaasti vasemmistoliiton puoluekokouksessa nousi esille myönteinen kanta EU:n taistelujoukkoihin. Olen sen jälkeen miettinyt, miksi taistelujoukot esitettiin realiteettina, jolle emme voi mitään. Taistelujoukot esitettiin vasemmistolaisena toimintavälineenä, jolla puolustetaan ihmisoikeuksia. Retoriikka on täsmälleen samaa, millä Bushin hallitus puolustaa Yhdysvaltojen agressiivista politiikkaa erityisesti Irakissa.

- On hämmentävää, että tällainen retoriikka valjastetaan vasemmistoliitossa puoluejohdon toimesta sotien puolustelemiseksi. Sotien, jotka voivat olla kansainvälisen lain näkökulmasta laittomia. Viime kädessä taistelujoukkojen olemassaolo johtaisi siihen, että EU Yhdysvaltojen ohella käyttäisi sotia omien intressiensä ajamiseen. Aikaa myöten EU:n yhteiset sotajoukot synnyttäisivät myös Yhdysvaltojen kaltaisen sotateollisen kompleksin, jolla taas on omat sisäpoliittisetkin vaikutuksensa.

- Peruskysymys on se, että EU:n hyökkäysjoukkojen käyttö nykyisen perustuslakiluonnoksen mukaan ei edellytä YK:n mandaattia. YK on ainoa kansainvälinen järjestö, joka voi toimia kansainvälisten kriisien ratkaisijana. YK:n toimintaa ei voi korvata millään muulla järjestelmillä. Jos esimerkiksi Euroopan Unioni antaa itselleen oikeuden määritellä asioita, jotka ovat kuuluneet YK:n päätösvaltaan, johtaa se vain vahvemman oikeuden voimistumiseen maailmassa. On kovin tekopyhää puhua EU:n sotilasvoiman kehittämisestä myönteisenä vastapainona Yhdysvaltojen agressiiviselle hegemonialle. EU:n jäsenmailla tuskin on sen jalompia pyrkimyksiä, sen osoittaa jo sen siirtomaaherruuden historia. Ainoa oikea linja on pitää kiinni Suomen liittoutumattomuudesta ja vahvistaa liittoutumattomien maiden roolia.

Kansanäänestys tarpeen 

EU:n taistelujoukot liittyvät osana valmisteltuun EU:n perustuslakiin. Demokraattisten piirien keskeinen vaatimus kaikkialla EU:ssa on ollut vaatimus siitä, että perustuslaista pitää järjestää kansanäänestys kaikissa jäsenmaissa.Pääministeri Vanhasen julkistetusta kannasta huolimatta Tomi Kuhanen näkee horjuntaa kansaäänestyksen vastustajien äänenpainoissa.

- Kansanäänestys tulee joka tapauksessa niin monessa maassa, että alkaa olla vaikeata keksiä argumentteja, miksi ei kansanäänestystä tulisi toteuttaa myös Suomessa. Siksi onkin valittu toinen taktiikka. Keskustelua ei käydä vaan se yritetään lopettaa, koska argumentit puuttuvat. - Minusta kansanäänestysliikkeen ja rauhanliikkeen tehtävä on nyt herättää ja jatkaa keskustelua. Tuoda esille, että keskustelu ei ole loppunut vaan vasta toden teolla alkamassa. Tämä vaatii joukkovoimaa ja aktiivisuutta. Nyt, lähikuukausien aikana, pitää moninkertaistaa toiminta nimien keräämiseksi kansanäänestysvaatimuksen tueksi. Tämä on ainoa tapa saada äänemme kuuluviin julkisessa keskustelussa.

Haluaako Vasemmistoliitto olla nuorten poliittisen toiminnan kanava 

Vasemmistoliiton osalta linjaratkaisu EU:n taistelujoukoista tehdään marraskuussa pidettävässä puoluevaltuuston kokouksessa. Tomi Kuhanen pitää tulevaa ratkaisua äärimmäisen tärkeänä koko puolueen tulevaisuuden kannalta.

- Jos Vasemmistoliitto ottaa myönteisen kannan EU:n taistelujoukkoihin, se varsin lopullisesti etäännyttää itsensä rauhanliikeestä ja omista arvolähtökohdistaan, koko vasemmistolaisen liikkeen olemuksesta. Eniten minua pelottaa silloin koko vasemmistoliiton olemassaolo muutaman vuoden kuluttua.

- Yhteiskunnassa on ollut nähtävissä jo pitemmän aikaa nuoren sukupolven parissa valtava vasemmistolaisen ajattelun potentiaali. Nuorison keskuudessa on paljon niitä, jotka identifioivat itsensä hyvin vasemmistolaisiksi. Vasemmistoliitto ei ole tähänkään asti pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen niin, että nämä nuoret näkisivät puolueen kanavaksi polittiselle toiminnalleen. Näille nuorille rauhan kysymykset ovat hyvin tärkeitä. Miten he voisivat jatkossa samaistua puolueeseen, joka ei vastusta vaan jopa kannattaa sotaa?

Haastattelu ja kuva: Matti Tohka