Sotien aiheuttamaan yhteiskunnalliseen kaaokseen ja
epäjärjestykseen liittyvät nykyisin lähes aina
huumetuotannon voimistuminen ja huumeita aktiivisesti
markkinoimaan ryhtyvien verkostojen synty. Irakin sodan
aiheuttama kaaos tulee kaikella todennäköisyydellä
aiheuttamaan uuden huumeiden tarjousboomin maailman
maksukykyisille markkinoille.
Näin arvioi Antti Holopainen, joka on
toiminut yli kaksikymmentä vuotta huumeisiin ja
päihdehuoltoon erikoistuneena lääkärinä. Nykyisin
Antti Holopainen toimii Järvenpään sosiaalisairaalan
ylilääkärinä.
Psyykeen vaikuttavien aineiden listaaminen laittomaksi
alkoi 1900-luvun alussa. Morfinismi levisi Yhdysvaltojen
sisällissodan aikana epidemiana. Sen aiheuttamat
ongelmat johtivat lainsäädäntötoimiin.
Huumekieltolaki säädettiin samanaikaisesti alkoholin
kieltolain kanssa. Alkoholin kieltolaki kumottiin varsin
pikaisesti, mutta huumeiden kieltolaki jäi voimaan.
Toisen maailmansodan jälkeen YK otti tehtäväkseen
kansainvälisen huumevalvonnan. YK:n huumausaineiden
yleissopimus säätelee, mitä katsotaan
huumausaineeksi. Osa huumeista on sellaisia, että ne
ovat myös lääkinnällisessä käytössä. Tyypillinen
tällainen aine on morfiini. Myös heroiini oli
alunperin Byern-lääketehtaan kehittämä lääke.
Esimerkiksi Suomessa sen käyttö oli sallittu vuoteen
1957 lääkeaineena tavallisissa särky- ja
yskänlääkkeissä.
Holopaisen mukaan aineiden julistaminen kielletyksi,
ennen kaikkea niiden käytön kriminalisointi tuo
mukanaan myös ongelmia. Käyttäjät eivät voi
käytöstään puhua ja aineen käyttö vie yhteiskunnan
ulkopuolelle, rikolliseen kulttuuriin. Jos arvioidaan
eri nautintoaineiden aiheuttamaa kansanterveydellistä
vaaraa, niin vaarallisin on tupakka, sitten alkoholi ja
vasta sen jälkeen muut huumeet. Vaarallisuusjärjestys
on sama Suomessa ja kansainvälisesti.
Yhdysvallat torjuu sotatoimilla huumeita
Yhdysvallat julisti sodan huumeita vastaan
1960-luvulla. Tällöin Yhdysvallat alkoi suurvaltana
toteuttaa sotilaallisesti niitä päämääriä, joita
se oli ajanut YK:n päätöksiksi. Yhdysvallat aloitti
kommandoiskut Kolumbiaan. Iskuissa tuhottiin
kokaiiniviljelmiä ja ajattiin vaikeuksiin
kolumbialaisia maanviljeljöitä. Tuhottiin, muttei
rakennettu mitään tilalle.
- Syntyi mielenkiintoinen tilanne. Viranomaiset olivat
estävinään huumausaineiden leviämistä, mutta
kokaiinin jalostuslaitokset säilyivät. Kun isku oli
tulossa Kolumbiaan, niin siitä toimitetiin tieto
tavalla tai toisella välitysportaille, jotka
hallitsivat viidakossa olevia jalostuslaitoksia. Niinpä
kommandojoukot löysivät vain tyhjilleen jätetyn
huumetehtaan, tuotanto oli jo siirtynyt muualle.
Kokaainin tuotanto on pitkälle järjestäynyt.
Tuotantoa hallitsevat amerikkalaiset liikemiehet, jotka
ovat niin merkittävässä asemassa, ettei sinne yllä
mikään valvonta.
Koska toiminta on laitonta, huumeiden hinta erittäin
korkea ja huumeet hyvä business. On arvioitu, että
laittomassa huumekaupassa liikkuu rahaa yhtä paljon
kuin on maailman koko aseteollisuuden liikevaihto (noin
400 miljardia euroa). Voitot ovat vain vielä
korkeammat, arvioi Antti Holopainen.
Sota ja sekasorto on huumetuotannon kasvualusta
Vietnamin sota toi heroiinin Yhdysvaltoihin, mutta
Englantiin se tuli ennen muuta Persian islamilaisen
vallankumouksen sivutuotteena. Shaahin kaatumisen
myötä menetti asemansa hänen virkakoneistonsa ja
siihen liittyneet liikemiehet. He löysivät uuden
toimintakentän laittoman huumeiden kaupan
organisoimisesta Englantiin.
Hollannin huumeongelma taas sai alkunsa Surinamin
itsenäistymisestä. Surinamissa asui kiinalainen
vähemmistö, joka muutti itsenäistymisen yhteydessä
emämaahan Hollantiin ja organisoi siellä
huumevälitysverkoston. Kolonialismin luhistumien on
yleisimminkin tuonut entisiin siirtomaavaltoihin
siirtomaista asukkaita, jotka ovat emämaassa joutuneet
yhteiskunnan marginaaliin. Heille on huumekaupasta
muodostunut elämässä selvitymisen keino.
- Näyttää siltä, että sota ja kaaos, ihmisten
kurjistuminen ja hallitsemattomat muuttoliikkeet, joissa
syntyy suuria pakolaisjoukkoja, joiden toimeentulosta ei
huolehdita, ovat kasvupohja huumekaupan kasvulle.
Huumeiden välitys on osalle heistä keino selvitä.
Äärimmäisen hädän keskellä ei kunnioiteta YK:n
huumausaineyleissopimusta. Huumeet toimivat näissä
ryhmissä myös itselääkintänä sietämättömän
tilanteen kestämiseksi.
- Afganistan on esimerkki edellisestä. Afganistanin
sodan aikana Neuvostoliittoa vastaan taistelleet klaanit
rahoittivat toimintansa pääosin huumekaupalla.
Pahimmillaan maailman heroiinin tuotannosta 70
prosenttia oli Afganistanissa. Talebanien
hallintokaudella tuotanto ajettiin alas, mutta nyt
talebanien kukistuttua on Afganistan ottanut takaisin
asemaansa yhtenä maailman tärkeimmistä heroiinin
tuottajista.
- Seuraava sysäys kansainväliseen huumekauppaan on
odotettavissa Irakin sodan aiheuttaman kaaoksen
tuloksena, päättelee Antti Holopainen.
Teksti ja kuva:
Matti Tohka
