Suomen eläkejärjestelmään kuuluvat sekä Kela, joka tuottaa kaikille kansalaisille peruseläketurvan, että työeläkelaitokset. Työeläkelaitokset keräävät työnantajilta ja työntekijöiltä eläkemaksuja enemmän kuin maksavat eläkkeitä. Järjestelmä rahastoi tulevia eläkkeitä varten.

Työeläkerahastoissa on tänään noin 75 miljardia euroa, vanhassa rahassa noin 450 miljardia markkaa. Missään ei ole Suomessa yhtä paljon rahaa.

Eläkerahastoilla turvataan eläkkeitä 

Kun eläkejärjestelmä rahastoi, se merkitsee, että Suomessa nykyiset työntekijät osallistuvat omilla ja työnantajiensa tel-maksuilla tulevien omien eläkkeidensä maksuun. EU:ssa sen sijaan tikittää eläkepommi. Monissa jäsenmaissa eletään kädestä suuhun siten, että nykyiset työntekijät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet eikä maksuilla rahoiteta heidän omia eläkkeitään. Kun väestön ikärakenne muuttuu ja entistä pienempi työläisjoukko joutuu tulevaisuudessa maksamaan entistä suuremman eläkeläisjoukon eläkkeet, taakka kasvaa - liian? - suureksi. Eläkkeitä ei pystytä turvaamaan rahastojen tuotoilla kuten yritetään tehdä Suomessa ja Ruotsissa.

Työeläke-ehto Suomen liittymissopimuksessa 

Suomi neuvotteli EY-liittymissopimukseensa ehdon, jonka mukaan vakuutuspalvelujen vapaa tarjonta ei ulotu lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Ulkomaiset henkivakuutusyhtiöt eivät sen ansiosta pääse kuorimaan kermaa päältä ja myymään vapaasti työeläkevakuutuksia työnantajillemme. Ulkomainen kilpailu vaarantaisi suomalaisten yhtiöiden konkurssiyhteisvastuun: jos yksi yhtiö tekee konkurssin, muut turvaavat eläkeläisten eläke-etuudet. Ulkomaisten toimintaa ei voitaisi valvoa samalla tavalla kuin kotimaisia, ja myös eläkkeensaajien oikeusturva olisi huonompi. Ongelma on, että suomalaiset yhtiöt ovat yksityisiä eivätkä julkisia (niin kuin Ruotsissa). Sen johdosta EU:n komissio on sitä mieltä, että ne ovat henkivakuutusdirektiivin tarkoittamia vakuutusyhtiöitä, joita ei pidä suojata sisämarkkinoilla muualta tulevalta kilpailulta. Neuvoteltaessa EU:n uudesta perustuslaista ei komissio ole ollut valmis antamaan Suomelle poikkeusta henkivakuutusdirektiivistä. Tältä osin uusi perustuslaki saattaa vaarantaa Suomen työeläkejärjestelmän: ulkomaiset yhtiöt pääsevät syömään kuormasta.

Miljardeja taivaan tuuliin 

Suomalaisten eläkkeiden turvaamiseksi työeläkelaitokset sijoittavat rahastojensa varoja. Hyvillä tuotoilla voidaan hillitä maksujen korotuspaineita. Aivan liian vähän puhutaan rahastojen tuotoista. Vuonna 2001 suomalaisten eläketurvasta katosi ulkomaisten pörssikurssien laskun seurauksena lähes 2 miljardia euroa (eli lähes 12 miljardia entistä markkaa). Kun myös kotimaan pörssikurssit olivat laskeneet, eläkerahoja katosi sen seurauksena noin miljardi euroa (eli 6 miljardia entistä markkaa). Vuonna 2002 eläkerahastojen osakkeiden arvoista katosi yli 4 miljardia euroa lisää. Työeläkelaitosten osakesijoitusten yhteenlaskettu arvo aleni parissa vuodessa 7 miljardia euroa! Siis runsaat 40 mummon miljardia.

Meidän rahat vieraita hyödyttämässä 

Työeläkerahoistamme 60 % on sijoitettu ulkomaille edistämään muiden maiden elinkeinoelämän pyörien pyörimistä. Osakkeiden osuus työeläkerahastojen sijoituksista on tänään noin neljännes: runsaat 18 miljardia euroa. Niistä kaksi kolmannesta on ostettu ulkomailta, pääosin USA:sta ja muista ei-euron maista. Kun euro kallistuu, näiden sijoitusten arvo alenee. Työeläkeyhtiöt ostelivat ulkomaisten pörssiyhtiöiden osakkeita aikaan, jolloin pörssikurssit olivat taivaissa ja dollarin arvo - euron devalvoitumisen seurauksena - ylikorkealla. Osakesijoitukset vetivät työeläkelaitosten kaikkien sijoitusten saldon tappiolliseksi sekä vuonna 2001 että 2002. Ei onnistuttu saamaan edes nollatuottoa neljän ja puolen sadan mummon miljardin sijoituskannalle!

Työeläkeläisten pörssisotakorvaukset 

Suomessa puhutaan Neuvostoliiton meille maksuun panemista sotakorvauksista. Ne olivat nykyrahassa suuruusluokaltaan 3-4 miljardia euroa eli parikymmentä mummon miljardia. Kasinotalousajan pankkikriisi maksoi suomalaisille veronmaksajille yli kahdet sotakorvaukset eli noin 50 miljardia markkaa. Nyt ovat työeläkelaitokset menettäneet Villissä Lännessä typerien osakesijoitustensa arvosta rahaa lähes kaksien sotakorvausten verran: noin 40 miljardia markkaa. Miksi Suomessa vaietaan keinottelu työeläkerahoillamme?

Kukaan ei vastaa 

Työeläkelaitosten pörssisijoitukset ovat olleet katastrofaalisen huonoja sijoituksia. On ostettu kalliilla sellaista, mikä on nyt halvempaa. Jos Suomessa etsittäisiin vastuun kantajia, suuren rahan rengit sanoisivat puolustuksekseen, että tappioputki katkesi vuonna 2003, kun pörssikurssit kääntyivät nousuun. Jos ostaa piti, se, mitä ostettiin, pitäisi ostaa nyt, eikä sitä olisi pitänyt ostaa silloin kun se ostettiin. On ostettu kalliilla halpaa. On sijoitettu ulkomaille eläkerahaa väärään aikaan. Suomen eläkeherrat ovat pelanneet pörssipelejä muiden rahoilla muiden tappioksi.