Oli alun alkaen selvää, että EU:n perustuslaki olisi useissa maissa läpihuutojuttu, mutta ei kaikissa. Sen takia eurokraatit yrittivät toimia niin, että ensin sen hyväksyvät liittovaltiohenkisimmät maat. Sen toivottiin auttavan muita tulemaan perässä.

Parlamenttien edustavuus kyseenalainen

Poliittiset eliitit käyttäytyvät toisin kuin kansat. Jos on mahdollista, ne eivät kuuntele kansalaisten mielipiteitä. Sen takia luettelo maista, joissa EU:n perustuslaki on ratifi oitu eli hyväksytty lopullisesti parlamentissa, on yksiselitteistä luettavaa. 

Liettuan parlamentti hyväksyi sen ensimmäisenä marraskuussa 2004. Se tapahtui itse asiassa jo ennen kuin perustuslaki oli valmis ja toimitettu Liettuaan sen omalla kielellä. Päätös oli äänin 84–4, 3 tyhjää. 

Joulukuussa 2004 oli vuorossa Unkari, jonka parlamentti hyväksyi oman maansa ja myös muiden maiden – lainsäädäntöä ylemmän EU:n perustuslain äänin 322–12, 8 tyhjää. 

Tammikuussa 2005 Slovenian parlamentti hyväksyi sen äänin 79–4, 7 tyhjää. Korruptiosta syytetyn pääministeri Silvio Berlusconin oikeiston hallitsema Italian alahuone hyväksyi perustuslain tammikuussa äänin 436-28, 5 tyhjää. Senaatti eli ylähuone jatkoi huhtikuussa samalla linjalla äänin 217–16. GUE/NGL-ryhmään kuuluvan Rifondazionen edustajat äänestivät hyväksymistä vastaan. 

Huhtikuussa Kreikan parlamentti äänesti perustuslain puolesta äänin 268–17. GUE/ NGL-ryhmän puolueen KKE:n edustajat äänestivät vastaan. 

Huhtikuun lopussa EU-rahojen suurimman nettosaajamaan Espanjan parlamentin alahuone vahvisti helmikuisen kansanäänestyksen (78 % puolesta) tuloksen äänin 311–19. Ylähuoneessa äänestyksen tulos toukokuussa oli 225–6, 1 tyhjä. Vasemmistopuolueen edustajat sekä Katalonian alueellisen puolueen edustajat äänestivät alahuoneessa vastaan. 

Toukokuussa ennen Ranskan hylkyä perustuslaki hyväksyttiin Itävallan parlamentin alahuoneessa äänin 182–1 ja ylähuoneessa 59-3. Sitä ei saatu Itävallassa kansanäänestykseen, jossa tulos ei olisi ollut lähellekään yhtä murskaava kuin parlamentissa. Erityisesti sotilaalliset artiklat, jotka ovat uhka Itävallan puolueettomuudelle, olisivat saaneet monet itävaltalaiset äänestämään perustuslain hylkyyn. 

Slovakiassa perustuslaki hyväksyttiin toukokuussa äänin 116–27, 4 tyhjää. Vastaan äänesti oikeiston edustajia, kommunistien edustajat sekä jokunen riippumaton. He perustelivat EI:tään unionin luonteen muuttumisella supervaltiomaisen liittovaltion suuntaan. 

Belgian parlamentin alahuone hyväksyi perustuslain toukokuussa äänin 118–18. Myös ylähuone on sen hyväksynyt, mutta lopullinen vahvistus vaatii vielä viiden alueellisen parlamentin hyväksynnän. Belgia jänisti kansanäänestyksen toimeenpanossa, kun demareiden vastustuksesta johtuen ei pantu toimeen luvattua kansanäänestystä. Pelättiin – aivan perustellusti – Belgian kansaa, jonka parissa elivät hollantilaisten tuntemukset. 

Saksa pyhitti perustuslain 

Saksan parlamenttiäänestykset oli tarkoituksella ajoitettu Ranskan kansanäänestyksen alle. Perustuslaki hyväksyttiin ensin alahuoneessa eli liittopäivillä selvästi äänin 569 puolesta ja 23 vastaan. Vastaan oli jokunen baijerilainen oikeistolainen, kaksi demaria sekä molemmat vasemmistopuolueen (PDS) edustajat. Tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö, ja se saatiin. 

Ylähuoneessa eli osavaltioiden edustajien liittoneuvostossa se hyväksyttiin äänin 66 puolesta, 3 tyhjää. Saksan vasemmistopuolueen ollessa Mecklenburgin–Etu-Pommerin hallituksessa sen osavaltion edustajat äänestivät tyhjää. Ennen Ranskan ja Hollannin äänestyksiä tehdyissä mielipidetutkimuksissa saksalaisista vain 58 % kannatti sen hyväksymistä. Se ei näkynyt edustuksellisessa päätöksenteossa. Muiden maiden kansanäänestysten jälkeen on mahdollista, että myös Saksan kansan enemmistö on tänään perustuslakia vastaan. Siitä antaa kuvan Saksan suurimman sanomalehden Bildin epätieteellinen mielipidetutkimus. Otos oli 400 000 lehden 4 miljoonasta lukijasta, ja heistä 96 % oli Saksan poliittisen eliitin pyhittämää ja hyväksymää perustuslakia vastaan. 

Prosessi jatkuu

Ranskan ja Hollannin EI-tulosten jälkeen ratifiointia on juridisessa mielessä turha jatkaa. Hylätty olkoon se, mitä ei ole yksimielisesti hyväksytty. Eurokraatit eivät kuitenkaan halua kunnioittaa kansanäänestysten tuloksia. Heidän mielestään kansat ovat väärässä.

Brysselin paineiden alaisuudessa Latvia jatkoi ennakkosuunnitelmien mukaan ja hyväksyi omasta puolestaan 2.6. perustuslain äänin 71–5, 6 tyhjää. Näin tapahtui, vaikka EU:n käännättämästä latviankielisestä perustuslakiversiosta oli löydetty yli 500 kielivirhettä, joista vain 10 oli korjattu. Ratifioinnin jälkeen maan poliittinen eliitti toisteli EU:n virallista kantaa: on edettävä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Seuraavaksi on vuorossa (30.6.) Kyproksen parlamentti, mutta sitä ennen ehtii tapahtua paljon. On ollut muun muassa EU:n huippukokous 16–17.6 Brysselissä. 

Seuraavat kansanäänestykset

Jos perustuslakia ei haudata Ranskan ja Hollannin äänestyksiin, kansojen toimeenpanema hylkäyslinja jatkuu. 

Luxemburgin kansanäänestys on suunniteltu pidettäväksi 10.7. Senkään tulos ei ole täysin varma, vaikka Luxemburgissa äänestäjien joukossa on tuhansia EU:n virkamiehiä. Välillä mielipidetutkimukset sielläkin jo ennakoivat EI:n voittoa, mutta sitten on taas palattu KYLLÄ-kannalle. Pienen suuriruhtinaskunnan pääministeri Jean-Claude Juncker terästi KYLLÄ-puolen propagandaa uhkaamalla erota, jos luxemburgilaisetkin äänestävät EI. 

Puolassa suunniteltiin kansanäänestystä presidentinvaalien yhteyteen 9.10. Suunnitelmat joudutaan miettimään uudelleen. Tilanne maassa on erikoinen: kansa on ollut perustuslaille suosiollisempi kuin kansanedustajat. 

Tanskan piti äänestää 27.9, ja myös siellä asia menee uuteen harkintaan. KYLLÄ- puoli oli ennen Ranskan ja Hollannin äänestyksiä selvässä johdossa. Heti niiden jälkeen EI-puoli nousi – lopulliseen? – johtoon, eikä äänestystä varmaankaan uskalleta järjestää. 

Portugalissa äänestys oli suunniteltu pidettäväksi kunnallisvaalien yhteydessä lokakuussa. 

Irlannissa hallitus on ilmoittanut siinä maassa pakollisen kansanäänestyksen loka-marraskuun vaihteeseen.

Tshekissä mielipidetutkimukset osoittivat pitkään KYLLÄ-puolen voittoa, mutta Ranskan ja Hollannin jälkeen EI-puoli nousi johtoon – eikä kansanäänestystä järjestettäne. 

Tämä perustuslaki on kuollut

Sokerina pohjalla on Englanti, jossa perustuslain vastustus on ollut yksiselitteisin ja suurin. Siellä äänestetään, jos äänestetään, viimeisenä. Tony Blairin hallitus on antanut ymmärtää, ettei äänestystä tarvita: ei enää ole, mistä äänestää. Kansanäänestystä ei ole vielä peruttu, sillä jos tulee tarve, englantilaisten annetaan tappaa se vielä yhteen kertaan.