Kysymyksiä ja vastauksia EU:n
perustuslaista
EU:n ensimmäisen perustuslain on valmistellut
helmikuusta 2002 heinäkuuhun 2003 koolla ollut
valmistelukunta eli konventti. Konventin luonnoksen
pohjalta asiasta päätettiin hallitusten välisessä
konferenssissa (HVK) syksyllä 2003 ja keväällä 2004.
Lopullinen teksti hyväksyttiin kieli- ja asiasisällön
yhteensovittamisen jälkeen Roomassa 29.10.2004.
Miksi Vanhanen sanoo, ettei uusi
eroaa vanhasta?
Asiaa ei haluta Suomessa
kansanäänestykseen, vaikka vuoden 1994
kansanäänestyksen jälkeen EU:ssa ovat monet asiat
muuttuneet. On otettu käyttöön yhteinen raha euro,
josta ei ole
Suomessa äänestetty mutta jolle Tanskan ja Ruotsin
kansat sanoivat kansanäänestyksessä EI. Myös
Englannissa raha ratkaistaan kansanäänestyksellä
Amsterdamin sopimuksella unionia
militarisoitiin asettamalla sen tavoitteeksi yhteinen
puolustus. Nizzan sopimuksella taas valtaa jaettiin
jäsenmaiden kesken uudelleen isojen maiden hyväksi.
Uudessa perustuslaissa tavoitteeksi
asetetaan myös yhteinen laki ja järjestys: vapaus-,
oikeus- ja turvallisuusalue. Sitä kautta meistä on
tulossa muiden maahanmuuttopolitiikan ja entisten
siirtomaavaltojen paluumuuttokustannusten nettomaksajia.
Tuleeko EU:sta liittovaltio?
Vain valtioilla on perustuslaki. EU:n
perustuslakiin on kirjoitettu liittovaltion symbolit:
lippu, kansallislaulu ja kansallispäivä.
Miltä osin EU ei ole liittovaltio?
EU ei pysty lisäämään
toimivaltaansa itse omin päätöksin, vaikka
perustuslakiin onkin kirjoitettu monia joustolausekkeita
ja passarelleja, joiden kautta artiklojen muutokset
saadaan tehtäväksi yksimielisellä päätöksellä
tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä
määräenemmistöllä.
Kasvaako EU:ssa ylikansallinen
päätöksenteko?
Kyllä. Lainsäädäntövaltaa
siirretään ylikansallisille elimille
(ministerineuvostolle ja Euroopan parlamentille). Kun
lakeja säädetään enemmistöpäätöksin, se
merkitsee vallansiirtoa EU:n väkirikkaiden maiden
hyväksi. Virkamiehemme ovat velvoitettuja panemaan lait
täytäntöön omasta vastustuksestamme huolimatta.
Enemmistöpäätöksillä päätettävien alojen
määrä kaksinkertaistuu niin että vähemmistöön
jääneiden maiden on tyydyttävä enemmistön
päätöksiin ja saatettava omassa
lainsäädännössään voimaan enemmistön tahto.
Veto-oikeus jää kuitenkin suurille
maille, eikä niiden tarvitse taipua enemmistön
tahtoon.
Mikä on EU:n perustuslain suhde
kansallisiin perustuslakeihin?
Se on yksiselitteisesti ylempi kuin
kansalliset perustuslait: "Tämä perustuslaki
sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat
käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat
ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön
nähden". Unionin tuomioistuimesta tulee
perustuslain ainoa virallinen tulkitsija eli
perustuslakituomioistuin.
Vaaditaanko kaikille laeille kaikkien
maiden hyväksyminen?
Tavanomaisen
lainsäätämisjärjestyksen mukaan ei vaadita vaan on
ylikansallinen päätöksenteko: vähemmistöön
jääneiden maiden on tyydyttävä enemmistön
päätöksiin ja saatettava omassa
lainsäädännössään voimaan enemmistön tahto.
Veto-oikeuteen vaaditaan neljä maata, joista kolmen on
oltava suuria sen johdosta että näissä maissa on
oltava 35 % väestöstä.
Mitä tarkoittaa, että unioni on
oikeushenkilö?
Unioni voi ruveta solmimaan
kansainvälisiä sopimuksia jäsenmaidensa nimissä.
Neuvotteluissa jäsenmaat eivät silloin edusta
itseään, vaan kaikkia EU-maita edustaa EU:n komissio.
Mikä on vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alue?
Unioniin halutaan samanlaiset lait,
yhdenmukaiset tuomiot ja tuomioiden vastavuoroisuus.
Tuleeko EU:lle presidentti?
Tulee. Valtionpäämiesten
kokoukselle eli Eurooppa-neuvostolle valitaan pysyvä
puheenjohtaja, josta tulee käytännössä EU:n
presidentti. Hänen toimikautensa on 2,5-5 vuotta.
Tuleeko EU:lle ulkoasiainministeri?
Tulee. Yhteistä ulkopolitiikkaa,
joka aikaisemmin on ollut jäsenvaltioiden
yksinomaisessa toimivallassa, valitaan johtamaan unionin
ulkoasianministeri. Euron käyttöön ottaneet maat
valitsevat lisäksi keskuudestaan eräänlaisen yhteisen
valtiovarainministerin eli Mr. Euron.
Saavatko jäsenmaat pitää oman
komissaarin?
Eivät. Jäsenmailta otetaan vuodesta
2014 lähtien pois pysyvä oikeus pysyvään
komissaariin, eivätkä ne saa myöskään valita itse
omaa komissaariaan. Komission puheenjohtaja valitsee
komission jäsenet "heidän yleisen pätevyytensä
ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella".
Eurooppa-asiaan sitoutuminen merkitsee samaa kuin
liittovaltiomielisyys.
Tuleeko
yhteinen puolustus?
Perustuslaissa sanotaan, että
yhteinen puolustuspolitiikka "johtaa yhteiseen
puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin
päättää". Euroarmeijaa kootaan jo
kriisinhallinnan nimissä.
Mitä ovat kollektiiviset
turvatakuut?
Naton kautta EU:n Nato-maat ovat
antaneet ja saavat ns. turvatakuut, jotka velvoittavat
maat antamaan sotilaallista apua aseellisen
hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle. Turvatakuut
johtavat ennemmin tai myöhemmin kaikki EU:n jäsenmaat
Natoon. EU ei ole Nato-vapaa vaan sotilaallisesti
täysin Nato-yhteensopiva. Suomi natottuu EU:n
perustuslain kautta.
Miksi puhutaan myös
hyökkäysartikloista?
EU:n toimialaan on kirjattu
kriisinhallinta ja siihen kuuluva rauhaanpakottaminen.
EU varautuu sotiin omin taistelujoukoin, jotka operoivat
EU:n rajojen ulkopuolella. Se, että operoidaan rajojen
ulkopuolella, ei ole puolustusta. Suomi on jo aloittanut
palkkasotilaiden koulutuksen ja valmistautuu muuttamaan
rauhanturvalain niin että voidaan osallistua myös
laittomiin hyökkäyksiin ilman YK:n lupaa. Ollaan myös
osallistumassa EU:n yhteisen asevarusteluviraston
toimintaan.
Mitä tapahtuu, jos joku maa ei
hyväksy perustuslakia?
Perustuslailla lakkautetaan vanha unioni ja sen
tilalle perustetaan kokonaan uusi. Uuden voivat perustaa
ne maat, jotka sen perustavat, mutta vanha pitää
lakkauttaa valtiosopimuksia koskevan yleissäännön
mukaan yksimielisesti. Jos joku maa ei hyväksy vanhan
lakkauttamista, uutta unionia ei voida perustaa.
|