Brysselissä pidettiin lokakuun lopussa EU:n valtionpäämiesten huippukokous eli ns. Eurooppa-neuvosto. Esillä olivat laajenemiseen liittyvät asiat. 

Kun puhutaan laajenemisesta, puhutaan myös rahasta. Suurista maista Saksa on ylivoimaisesti suurin nettomaksaja. Isolla-Britannialla on alennus EU:n normaalista jäsenmaksusta. Ranska on kalliin maatalouspolitiikan suurin hyötyjä. Iso-Britannia vaati kokouksessa toteutettavaksi komission ehdottaman maatalousuudistuksen. Se leikkaisi Ranskalta EU-rahaa. Ranskan presidentti Jacques Chirac kävi kokouksessa muiden kuullen ja julkisesti haukkumassa Englannin pääministerin Tony Blairin tavalla, joka jäi mieliin. Saattaa olla vaikea palauttaa henkilösuhteita normaaleiksi. Kokouksen alla Chirac oli sanonut julkisuuteen, että Saksa ja Ranska valmistelevat perustuslakikonventille yhteisen täydellisen luonnoksen uudeksi perustuslaiksi. Se kilpailee perustuslain pohjapaperin asemasta konventin puheenjohtajiston esittämän luonnoksen kanssa. Isolta-Britannialta on konventille jo toimitettu täydellinen oma luonnos, mutta sille ei mikään muu maa näytä antavan tukeaan. EU:n valtasuhteet ovat näissä prosesseissa uusjaossa. Saksa ja Ranska näyttävät taas ajavan vanhalla tandemilla ja sopivan yhdessä siitä, mitä EU:lle tehdään. Se merkitsisi, että Ranska irtautuu siitä isojen maiden rintamasta, joka on viime kuukausina ehdotellut liittovaltion luomista hallitusten välisellä metodilla suurten maiden kesken. Ostaakohan Saksa rahalla eli maatalousavulla Ranskan oman liittovaltiomallinsa puolelle ja komission vahvaa asemaa korostavan yhteisömetodin puolelle? Halvalla menisi siinä kaupassa EU:n jäsenvaltioiden täysivaltaisuus.