Euroopan unionin korkeimmat toimihenkilöt ovat
komissaareja. He olisivat mielellään EU:n hallitus.
Kun EU ei ole vielä valtio, sillä ei voi olla
hallitusta. Heidän on tyydyttävä olemaan
virkamiehiä.
Komissio on kollegio
Komissaareja on 20, kaksi isoista maista ja yksi
pienemmistä. Jokaisella maalla on oikeus komissaariin.
Maat ovat valinneet komissaarinsa itse. Nizzan
sopimuksen mukaan pääkomissaari sai oikeuden
päättää komissaarin henkilöstä sen jälkeen, kun
jäsenmaat asettavat tehtävään ehdokkaansa. Sellaista
ehdokasta ei aseteta, jota pääkomissaari ei valitse.
Komissio on kollegio. Siinä toimitaan yksi kaikkien ja
kaikki yhden puolesta. Parlamentti voi erottaa koko
komission, mutta ei yksittäistä komissaaria. Edellinen
komissio joutui eroamaan, kun julkisuuteen nousi
ranskalaisen demarikomissaarin Edith Cressonin tapaus.
Hän oli suosinut EU:n rahoilla tuttavaansa. Hän ei
suostunut eroamaan, ja sangen arvottoman näytelmän
jälkeen koko Santerin komissio erosi ennen kuin sille
ehdittiin antamaan europarlamentissa epäluottamuslause.
Näiden kokemusten jälkeen nykyinen pääkomissaari
Romano Prodi on tehnyt jokaisen komissaarinsa kanssa
sopimuksen, jonka mukaan tämä sitoutuu eroamaan
tarvittaessa Prodin pyynnöstä.
Superkomissaarit tulevat?
Kun EU laajenee ja kun kaikille uusillekin maille on
luvattu oma komissaari, komissio on ehdottanut
töidensä uusjakoa. Olisi kahdenlaisia komissaareja.
Yhdet olisivat toisten esimiehiä ja -naisia, muita
ylempänä hierarkiassa. Nämä superkomissaarit
olisivat komission työvaliokunta, joka kokoontuisi joka
viikko. Koko kollegion olisi tarpeen kokoontua vain
kerran kuukaudessa. Tällainen järjestely, jossa isojen
maiden komissaarit saisivat kaikki tärkeät tehtävät,
muuttaisi rajusti komission nykyistä työtyyliä.
Komission työtapa
Komissaareja on kielletty ajamasta oman maan etua. Jos
he puhuvat kokouksissaan omasta kotimaastaan ja sen
edusta, he käyttävät kiertoilmaisua "maa, jonka
parhaiten 
tunnen".
On tavallista, että komissaarit - tai heidän
esikuntansa - vuodattavat komission asiakirjoja
jäsenmaiden kansallisille edustustoille. Komissio
kokoontuu istuntoon joka keskiviikko. Aloitetaan
iltapäivällä, ja kokous kestää 4-5 tuntia. Tulkkaus
on vain kolmella kielellä (englanti, ranska ja saksa),
ja nyrkkisääntö puheenvuoron pituudelle on 7
minuuttia omassa ja 3 minuuttia muiden asiassa.
Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on julkinen.
Jokaisella komissaarilla on oma esikuntansa eli
kabinetti. Se on ratkaisevassa asemassa asioiden
valmistelun suhteen. Kunkin komission kokouksen
valmistelu alkaa edellisellä viikolla.
Perjantaiaamuisin kello 8.00 kaikkien komissaarien
kabinettipäälliköt kokoontuvat epävirallisille
aamukahveille. Iltapäivisin heille jaetaan viikonlopun
kotitöiksi paksu pinkka seuraavalla viikolla käsittelyyn
tulevia papereita. Komission kokouksen valmistelu jatkuu
maanantaina iltapäivällä, jolloin on ns. hebdo. Se on
kabinettipäälliköiden muodollinen kokous, jossa
puheenjohtajana on komission pääsihteeri David
O´Sullivan apunaan Prodin kabinettipäällikkö.
Kokouksista tehdään ranskankielinen pöytäkirja, joka
on salainen. Tarvittaessa kokoontuvat omiin kokouksiinsa
niiden komissaarien kabinettipäälliköt, jotka
valmistelevat yhdessä jotain komission päätöstä.
Tällä tavalla komission kokouksiin tuotetaan
esityslista, jossa on mahdollisimman paljon ns.
A-kohtia. Se merkitsee, että ne hyväksytään ilman
keskustelua.
Ministeritkin huonosti informoituja
Jäsenmaiden ministereiden kokouksissa eli neuvostoissa
on päätöksenteon osalta sama käytäntö. Kokoukset
valmistellaan Corepereissa, joita on kaksi ja jotka ovat
jäsenmaiden pysyvien Brysselin edustajien kokouksia.
Jos asia on A-listalla, ministeri ei aina tiedä, mistä
hän suljettujen ovien takana päättää. Se antaa
jäsenmaiden EU-suurlähettiläille uskomattoman paljon
suoranaista lainsäädäntövaltaa.
Komissaarien palkat
Lehtemme edellisessä numerossa kerrottiin EU:n
komissaarien palkkauksesta. Sen jälkeen on saatu
lisätietoa komissaarien eläke-eduista sekä
työsuhteen päättymiseen liittyvistä korvauksista.
Samat edut ovat kaikilla ylimpien palkkaluokkien A 1 ja
A 2-virkamiehillä, joiden joukossa suomalaiset ovat
aliedustettuja. Oheisessa laatikossa julkaisemme
komissaarien eläke-edut ja siviiliin siirtymisen ajan
korvauksiin liittyvät pykälät sellaisinaan:
Komissaarien eläköitymisedut
Kaikilla komission virkamiehillä on merkittävä
veroetu. Jos komission etuisuuksia verotettaisiin
Belgian veroprosentin mukaan, EU:n keskimääräisestä
palkasta menisi veroa 45 %. Kun niitä verotetaan EU:n
yhteisöveron mukaan, samasta palkasta menee EU:lle
veroa vain 17 %. Komissaarien siirtymäkorvauksesta ja
vanhuuseläkkeestä peritään myös vain yhteisövero.
Ne on vapautettu kansallisista veroista riippumatta
edunsaajan asuinmaasta.
Tässä komissaarien superedut:
7 artikla 1. Tehtäviensä päättymistä
seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen
komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen
saa kolmen vuoden ajan kuukausittaisen
siirtymäkorvauksen, joka vahvistetaan seuraavien
yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan: - 40 % hänen
tehtäviensä päättyessä saamastaan peruspalkasta,
jos hänen toimikautensa oli lyhyempi kuin kaksi vuotta,
- 45 % kyseisestä palkasta, jos hänen toimikautensa
oli pidempi kuin kaksi vuotta, mutta lyhyempi kuin kolme
vuotta, - 50 % kyseisestä palkasta, jos hänen
toimikautensa oli pidempi kuin kolme vuotta, mutta
lyhyempi kuin viisi vuotta, - 55 % kyseisestä palkasta,
jos hänen toimikautensa oli pidempi kuin viisi vuotta,
mutta lyhyempi kuin kymmenen vuotta, - 60 % kyseisestä
palkasta, jos hänen toimikautensa oli pidempi kuin
kymmenen vuotta, mutta lyhyempi kuin viisitoista vuotta,
- 65 % kyseisestä palkasta muissa tapauksissa.
2. Oikeus korvaukseen päättyy, kun komission tai
yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen aloittaa
toimikauden yhteisöjen toisessa toimielimessä, tai kun
entinen jäsen kuolee.
3. Jos kyseinen henkilö tämän kolmen vuoden aikana
hoitaa uusia tehtäviä, kuukausittainen bruttopalkka,
toisin sanoen palkka ennen verojen vähentämistä,
jonka hän saa uudessa tehtävässä, vähennetään 1
kohdassa tarkoitetusta korvauksesta siltä osin kuin
mainittu palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa
ylittää ennen verojen vähentämistä ne määrät,
jotka kyseinen henkilö sai 2 ja 3 artiklan sekä 4
artiklan 1 kohdan mukaan hoitaessaan komission tai
yhteisön tuomioistuimen jäsenen tehtäviä.
Määrättäessä uudessa tehtävässä saatua palkkaa
huomioon otetaan kaikki palkan osat lukuun ottamatta
niitä, jotka ovat kulujen korvauksia. 4. Tehtäviensä
päättyessä komission tai yhteisön tuomioistuimen
jäsen antaa kunkin sitä seuraavan vuoden tammikuun
ensimmäisenä päivänä ja palkkatilannettaan
koskevien muutosten yhteydessä sen toimielimen
puheenjohtajalle tai presidentille, johon hän kuuluu,
selvityksen saamistaan ammattiin liittyvistä
palkkaeristä, lukuun ottamatta niitä eriä, jotka ovat
kulujen korvauksia. Tämä selvitys, joka annetaan
kunnian ja omantunnon kautta, on luottamuksellinen.
Siinä olevia tietoja ei voi antaa muuhun kuin tässä
asetuksessa säädettyyn tarkoitukseen eikä niistä saa
antaa tietoja ulkopuolisille.
5. Komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen
jäsen saa 1 kohdassa mainitun kolmen vuoden ajan 3
artiklassa säädettyjä perhelisiä.
8 artikla 1. Tehtävistään erottuaan
komission ja yhteisön tuomioistuimen jäsenillä on
oikeus vanhuuseläkkeeseen siitä päivästä lähtien,
jona he täyttävät 65 vuotta.
2. He voivat kuitenkin pyytää tämän eläkkeen
saamista siitä alkaen, kun he täyttävät 60 vuotta.
Siinä tapauksessa eläkettä pienennetään käyttäen
seuraavan taulukon mukaista kerrointa: 60 vuotta 0,70 61
vuotta 0,75 62 vuotta 0,80 63 vuotta 0,87 64 vuotta
0,95.
9 artikla Eläkettä korotetaan jokaiselta
täydeltä vuodelta, jona kyseinen henkilö on hoitanut
tehtäviään, 4,50 prosenttia viimeisestä saadusta
peruspalkasta ja jokaista täyttä kuukautta kohden yksi
kahdestoistaosa tästä määrästä. Eläkkeen
enimmäismäärä on 70 prosenttia viimeisestä saadusta
peruspalkasta.
