Europarlamentin GUE/NGL-vasemmistoryhmä on
konfederaalinen. Se tarkoittaa, että jokainen
kansallinen puolueryhmä ja sen jäsen saa säilyttää
oman identiteettinsä. Ei ole pakkoja eikä ryhmäkuria.
On mielipiteen vapaus.
Äänestäjiä ei pidä pettää
Pohjoismaisten vasemmistopuolueiden edustajat ovat perustaneet
GUE-ryhmän sisälle oman vihreän vasemmiston (NGL) ja
käyttäytyvät ikään kuin olisivat samaa puoluetta. Se on lisännyt
pohjoisen painoarvoa eteläisessä ryhmässä.
Viime vuoden lopussa ryhmään vaihtoi demareista tanskalainen
Freddy Blak.
Muissa EU-maissa on Suomesta poikkeava vaalijärjestelmä.
Muualla on pääasiassa listavaaleja. Niissä puolueet asettavat
ehdokkaat listalle siihen järjestykseen, jossa heidät valitaan,
ja äänestäjät voivat äänestää vain puolueiden listoja.
Lipponen on ilmaissut halunsa ottaa Suomessakin käyttöön
listavaali ja riistää äänestäjiltämme oikeus valita itse edustajansa.
Tanskassa
on sekajärjestelmä: äänestetään pääsääntöisesti listoja, mutta
voi myös antaa henkilökohtaisia ääniä, joilla muutetaan ehdokkaiden
järjestystä listoilla.
Viime eurovaalissa Freddy Blak, joka on ollut yli 30 vuotta
puolueen jäsen, oli demareiden listalla neljäntenä. Siltä
sijalta hän ei olisi tullut valituksi europarlamenttiin, mutta
äänestäjät hoitivat homman: hän nousi henkilökohtaisilla äänillään
listalla toiseksi ja valittiin mepiksi.
Freddyn 45 000 asukkaan kotikaupungissa Naestvedissa demarit
tarvitsivat hänen kansansuosiotaan kaupunginvaltuuston vaalissa.
Demareiden piti saada kaikki mahdolliset äänet, jotta puolueella
säilyi kaupunginjohtajan paikka. Freddy Blak suostuteltiin
asettumaan ehdolle, ja hänen ansiostaan puolue sai valtuustoon
yksinkertaisen enemmistön.
Se, että kansanedustaja asettuu ehdokkaaksi kunnanvaltuuston
vaalissa, on kielletty Tanskan demaripuolueen säännöissä.
Freddylle kuitenkin sanottiin vaalien alla, ettei tästä aiheudu
ongelmaa.
Heti, kun demarit olivat saaneet säilytetyksi kaupunginjohtajan
viran, alkoivat kuitenkin vaikeudet. Unohdettiin, että Freddy
oli toiminut kunnallisvaalissa kuin puolueen soturi, ja hänet
pantiin (ne, jotka hän oli ohittanut listavaalissa, panivat?)
valitsemaan kahden tehtävän välillä. Oli valittava joko Euroopan
parlamentin tai kaupunginvaltuuston jäsenyys.
Freddy ei halunnut pettää äänestäjiään, vaan valitsi molemmat.
Sitä varten hänen piti siirtyä europarlamentissa GUE-ryhmään,
jossa hänellä on täysi toimintavapaus demarina.
Tehtävien uusjako
Parlamenttikauden puolivälissä tammikuun alussa kaikki europarlamentin
paikat jaettiin uudelleen.
Kun englantilainen demari Richard Balfe asettui -
vastoin demariryhmän kantaa - ehdolle kvestorin toimeen (joka
on eräänlainen kansliatoimikunnan jäsenyys ja jota Balfe oli
hoitanut menestyksellisesti edellisestä kaudesta lähtien),
hänetkin savustettiin eroamaan europarlamentin demariryhmästä.
Salaisessa vaalissa hänet valittiin yhdeksi viidestä kvestorista
puolueisiin kuulumattomana ehdokkaana.
Ryhmäkuri puri demareita omaan nilkkaan. Parlamentin henkilöresursseja
nimittäin jaetaan ryhmille niin, että tietyt etuudet myönnetään
kutakin kolmeakymmentä (30) parlamentin jäsentä kohden.
Näiden kahden erottamisen jälkeen demareiden paikkaluku
aleni 181:stä 179:ään. Näin demarit kärsivät suuria taloudellisia
menetyksiä, kun heidän edustuksensa aleni alle 30:llä jaollisen
luvun (180).
Usko tiukkaan ryhmäkuriin tuli demareille kalliiksi tilanteessa,
jossa kumpikaan ”loikkareista” ei vaihtanut ryhmää ideologisista
syistä.