Elävien eläinten kuljetuksista

22.11.2001

Euroopan kansalaiset ovat arvostelleet elävien eläinten maantiekuljetuksia kenties ankarammin kuin mitään muuta EU:n toimintaa. Voidaan arvioida, että Euroopan laajuinen yleinen mielipide vaatii lopetettavaksi kuljetuksiin liittyvän eläinrääkkäyksen.
EU:lla olisi keinot vähentää ongelmia, mutta sillä ei ole siihen halua. EU:n maatalouspolitiikka on sairas, ja siinä ylläpidetään järjestelmää, jonka mukaan kuljetuksiin liittyvästä eläinrääkkäyksestä maksetaan jopa usean sadan miljoonan euron suuruisia vientitukia.

On direktiivejä, joiden tarkoituksena on parantaa eläinten oloja kuljetusten aikana. Niiden toteutumista ei kuitenkaan valvota. On jäsenmaita, jotka sallivat rikkomukset.
Pisin sallittu yhtämittainen kuljetusaika uudella kalustolla on 14 tuntia, ja kun eläimet on syötetty ja juotettu, taas saadaan ajaa uudet 14 tuntia. Vanhemmalla kalustolla enimmäiskuljetusaika on 8 tuntia, mutta erityisesti sitä määräystä rikotaan jatkuvasti.
Nämä ajat ovat liian pitkiä. On parannettava eläinten oloja kuljetusten aikana ja lyhennettävä
kuljetusaikoja.

Parlamentissa käsitellyssä Maatin raportissa tunnustetaan ongelmat. Siinä sanotaan, että kuljettamisesta annettuja direktiivejä rikotaan. Siinä nähdään ongelmat, jotka syntyvät autokuljettajia ja kuljetettavia eläimiä koskevista erilaisista ajo- ja lepoajoista. Siinä kiinnitetään erityinen huomio elävien eläinten vientiin EU:n ulkopuolisiin maihin, joihin tietysti on aina pisin matka. Siinä muistutetaan, että kuljetukset ovat syynä tarttuvien eläintautien räjähdysmäiseen leviämiseen.

Radikaalein vaatimus on se, että komissiota vaaditaan lopettamaan teuraaksi kuljetetettavia eläimiä koskevien vientituen maksatukset ensi vuoden alusta lähtien. Jos niin tehdään, kaikkein suurin ongelma on korjattu. Sen lisäksi vaaditaan kuljetusaikojen lyhentämistä, ja se on oikea vaatimus.

Komission on vastattava parlamentin vaatimuksiin niin, että EU:ssa sivistyneen maailman
eettis-moraaliset elämän kunnioittamisen vaatimukset täyttyvät myös teuraseläinten osalta.
On vastuun pakoilua sanoa, että elävien eläinten kuljetuksille ei voida mitään. Voidaan, jos on halua. On muutettava EU:n nykyistä maatalouspolitiikkaa niin, että elävien eläinten kuljettaminen ei ole EU-tukien ansiosta kannattavampaa kuin lihan kuljettaminen.

Kun tuli tosi paikka, sellaiseen muutokseen ei ollut Euroopan parlamentissakaan halua.
Kaikki näytti hyvältä, kun maatalousvaliokunta oli hyväksynyt mietintöönsä tekstin: "Parlamentti kehottaa komissiota lopettamaan teuraaksi kuljetettavia eläimiä koskevien vientitukien maksamisen 1. tammikuuta 2002 lähtien". 

Täysistuntokäsittelyssä 13.11.2001 parlamentin suurimmat ryhmät, joihin kuuluvat Suomen
kokoomuksen, kepun, demareiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien edustajat, poistivat tekstistä edellä mainitun päivämäärän ja hyväksyivät sen tilalle muotoilun "mahdollisimman pian". Se tarkoittaa, että komission ei tarvitse tehdä tässä asiassa mitään. Elävien eläinten kuljetukset jatkuvat ennallaan ja EU maksaa niistä vientitukia niin kuin aina ennenkin.

Valitettavasti asiasta ei ollut pyydetty nimenhuutoäänestystä, joten ei ole tarkkaa tietoa suomalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Näytti kuitenkin siltä, että vain vihreiden ja GUE/NGL:n edustajat äänestivät aikarajan säilyttämisen puolesta.

EU:n monimutkaisen päätöksentekomekanismin takia eläinkuljetuksia ei olisi saatu loppumaan pelkällä parlamentin päätöksellä, vaikka aikaraja olisi mennyt läpi, vaan asiassa valta on maatalousministereiden neuvostolla. Parlamentti olisi kuitenkin voinut luoda ministereitä kohtaan poliittista painetta, jota ei nyt luotu.

EU näyttää olevan täysin immuuni kansalaisten mielipiteille. On aivan uskomatonta, että farmareille on EU-tukien ansiosta edullisempaa kuljettaa eläviä eläimiä kuin lihaa ympäri Eurooppaa ja sen rajojen ulkopuolellekin.

Neuvoston ja europarlamentin budjettisovittelukokouksessa 21.11 oli esillä maatalousvaliokunnan ehdotus, jonka mukaan elävien eläinkuljetusten vientitukiaisista olisi poistettu 58 miljoonaa euroa (350 miljoonaa markkaa).

Vaatimus näytti hyvältä, mutta se oli kosmeettinen. Kysymys on maatalousmenosta, ja EU:n työnjaonmukaan se on ns. pakollinen meno. Se ei ole millään muotoa parlamentin toimivallassa, mutta ainahan se toki voi esittää vaatimuksia, esimerkiksi tässä tapauksesssa mainittujen vientitukien lopettamisesta.  Asiassa on yksinomainen päätösvalta neuvostolla, joka määrää laillisuusperustan maatalousmenojen maksatukselle, sekä komissiolla, joka vastaa tukien maksatuksesta mainitun laillisen perustan mukaan.

Budjettisovittelussa neuvosto, joka haluaa jatkaa elävien eläinten kuljetuksia, ei halunnut tältä osin muutoksia ensi vuoden budjettiin. Sovitteluteksteihin kirjattiin vain lausuma, jonka mukaan komissio velvoitetaan ensi vuoden toukokuuhun mennessä laatimaan selvitys siitä, miten väärin perustein maksettuja vientitukia voitaisiin periä takaisin EU:lle entistä tehokkaammin. Sitä, että vientitukia maksetaan niin kuin aina ennenkin oikeiden perusteiden mukaan, ei asetettu millään tavalla kyseenalaiseksi.

Kuitenkin nämä oikeat perusteet ovat ongelman ydin: eläimiä kuljetetaan elävinä pitkiäkin matkoja, jotta ne voitaisiin rituaaliteurastaa EU:n ulkopuolella elävinä. EU maksaa vientitukiaisia, koska näin saadaan enemmän kaupaksi EU-lihaa.

Jos neuvosto ei päätä lopettaa vientitukiaisia, komissio ei voi lopettaa rahojen maksatusta sen mukaan kuin farmareille on ilmoitettu, riippumatta siitä millainen budjettipäätös tehdään. Kun on luvattu maksaa vientitukia, niitä maksetaan budjetin summista riippumatta. Jälkikäteen sitten vain todetaan, että oho, meni enemmän kuin oli budjetoitu, ja rahat lisätään budjettiin jälkikäteen. Niin toimii EU-maatalous.

Elävien eläinten kuljetukset jatkuvat, koska EU maksaa niistä tukiaisia. Ne jatkuvat riippumatta kansalaismielipiteestä, koska koska EU edustaa näissä asioissa karjankasvattajien etua eikä kansalaismielipidettä.

EU:ssa ei ole käynnissä prosesseja, joiden tuloksena elävien eläinten pitkämatkakuljetukset lopetettaisiin. Maatalousministerit haluavat niitä jatkaa.

Näissä oloissa ovat tärkeitä projektit, joilla eläinten oloja parannetaan kuljetusten aikana. Ennen muuta pitäisi kuitenkin ottaa käyttöön eläinkuljetusten valvonta olemassa olevien määräysten täyttämisen toteamiseksi. Se ei ole tänä päivänä oikein kenenkään vastuulla. 

Asiasta lisää: 
    *  Maatin raportissa (pdf-tiedosto, edellyttää Adoben Acrobat Reader-ohjelman käyttöä)
    *  Europarlamentin päätös