13/11/2001 - Väliaikainen painos
Eläinten suojeleminen kuljetuksen aikana
A5-0347/2001
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission
kertomuksesta jäsenvaltioiden kokemuksista eläinten
suojelemisesta kuljetuksen aikana annetun direktiivin
91/628/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin
95/29/EY täytäntöönpanon jälkeen (KOM(2000) 809 -
C5-0189/2001 - 2001/2085(COS))
Euroopan parlamentti, joka
- ottaa huomioon komission kertomuksen
neuvostolle ja Euroopan parlamentille (KOM(2000) 809
- C5-0189/2001),
- ottaa huomioon eläinten suojelemisesta
kuljetuksen aikana 19. marraskuuta 1991 annetun
neuvoston direktiivin 91/628/ETY(1),
sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä
95/29/EY(2),
- ottaa huomioon neuvoston 19. kesäkuuta
2001 antaman päätöslauselman eläinten hyvinvoinnista
kuljetuksen aikana(3),
- ottaa huomioon työjärjestyksen 47
artiklan 1 kohdan,
- ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun
kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä ympäristöasioiden,
kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan
lausunnon (A5-0347/2001),
A. ottaa huomioon, että elävien eläinten
pitkän matkan kuljetukset, puutteellinen lainsäädäntö
ja valvonta ovat myötävaikuttaneet tarttuvien eläintautien,
kuten sikaruton ja suu- ja sorkkataudin, räjähdysmäiseen
leviämiseen,
B. ottaa huomioon, että velvoite käyttää
pitkillä matkoilla pysähdyspaikkoja on myös osaltaan
vaikuttanut samaan ilmiöön,
C. ottaa huomioon, että yhteisön lainsäädäntö
on osaltaan vaikuttanut siihen, että erityisesti
harvaan asutuilla seuduilla useat pienet teurastamot
ovat lopettaneet toimintansa, mikä lisää teuraskarjan
pitkien kuljetusten tarvetta,
D. ottaa huomioon, että eläinten
hyvinvoinnin normeja pitkän matkan kuljetusten aikana
koskevia direktiivejä rikotaan säännöllisesti ja että
on ilmeistä, että jäsenvaltioiden valvontapolitiikan
täytäntöönpanossa on rakenteellisia puutteita ja että
käytetty seuraamuspolitiikka ei ole ollut kyllin
tehokasta,
E. katsoo, että myös
kuljetusdirektiivistä saaduista kokemuksista laaditun
komission kertomuksen perusteella on selvää, että
kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet yhteisön nykyisen
lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään,
mutta että sitä ei noudateta vielä läheskään riittävästi,
F. katsoo, että tiekuljetusten
tapauksessa erot eläinten lainmukaisten kuljetus- ja
lepoaikojen sekä kuljettajien lainmukaisten ajo- ja
lepoaikojen välillä ovat osaltaan syy siihen, että
lainsäädäntöä ei noudateta,
G. ottaa huomioon, että EY:n
perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja eläinten
suojelusta ja hyvinvoinnista velvoittaa neuvoston ja
komission ottamaan eläinten hyvinvoinnin vaatimukset
huomioon, kun ne laativat ja panevat täytäntöön
yhteisön liikennepolitiikkaa, erityisesti kun ne määrittelevät
tiettyjä eläinkuljetusajoneuvoille asetettavia
vaatimuksia,
H. ottaa huomioon, että kuljetettaessa eläviä
eläimiä teurastettavaksi Euroopan unionin
ulkopuolisiin maihin esiintyy säännöllisesti vakavia
väärinkäytöksiä,
I. katsoo, että elävien eläinten
tuonnin yhteydessä on varmistettava eläinten
hyvinvointi yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja
estettävä se, että taudit seuraavat mukana,
J. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden
suhtautumisessa karjamarkkinoiden järjestämiseen ja
karjan koontipaikkojen ja karjahuutokauppojen käytössä
on suuria eroja ja että kyseiset erot uhkaavat vapaita
sisämarkkinoita,
I. kehottaa neuvostoa ja komissiota
antamaan pian ehdotuksia eläinten (nautojen, lampaiden,
vuohien, hevosten ja sikojen) kuljetuksia koskevan
nykyisen lainsäädännön muuttamiseksi ja sisällyttämään
ehdotuksiin ainakin seuraavat muutokset sekä ottamaan käyttöön
seuraavat tarkastustoimenpiteet:
1. nautakarjan, hevosten, vuohien,
lampaiden ja sikojen muihin kuin erityisiin jalostus-
ja/tai urheilutarkoituksiin liittyvien kuljetusten kesto
on rajattava enintään 8 tuntiin tai 500 kilometriin;
jos kuljetus ylittää 4 tunnin keston tai 250 kilometrin
matkan
- on eläimille annettava mahdollisuus päästä
makuulle ja niille on annettava puhdasta vettä;
- on kuljetusvälineessä oltava
mekaaninen ilmastointi (joka ei ole yhteydessä
moottoriin) ja ilman lämpötila kuljetusvälineessä ei
saa olla alle 5 tai yli 30 celsiusastetta;
2. sellaisten alueiden osalta, joilla ei
ole 500 kilometrin säteellä yhtään teurastamoa tai
joilla on vain muutama teurastamo, komissio voi myöntää
erityisten maantieteellisten olosuhteiden perusteella
tilapäisen poikkeusluvan olla noudattamatta 1 kohdassa
tarkoitettuja aikarajoja ja kuljetusolosuhteita koskevia
määräyksiä; 1 kohdassa tarkoitettu aikaraja ei saa
kuitenkaan ylittyä yli 50 prosentilla;
3. edellä 1 kohdassa mainituille eläinlajeille
sallitaan kuljetusajan kestoksi enemmän kuin 8 tuntia
tai 500 kilometriä siinä erikoistapauksessa, että ne
on tarkoitettu jalostus- ja urheilutarkoituksiin (ja ne
on asianmukaisesti sitä varten rekisteröity) edellyttäen,
että matkan kesto ei ylitä 48:aa tuntia ja
kuljetukselle on myönnetty etukäteen lupa; tämä
edellyttää, että olemassa olevia normeja tarkistetaan
niin, että kaikilla eläimillä on riittävästi
puhtaiden pehkujen peittämää makuutilaa ja että
kullakin eläimellä on oma puhtaan juomaveden ja rehun
jakelupiste; kuljetusvälineessä on lisäksi oltava
mekaaninen ilmastointi (joka ei ole yhteydessä
moottoriin),
4. neuvostolla ja komissiolla on
velvollisuus ottaa eläinten hyvinvointi kuljetusten
aikana täysimääräisesti huomioon, sillä kyseessä
on Amsterdamin sopimuksella perustamissopimukseen
liitetyn, eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista
laaditun pöytäkirjan mukainen laillinen velvoite, ja
laatia kertomus tämän velvoitteen täytäntöönpanosta;
5. komission on oltava yhteydessä
tieteelliseen ohjauskomiteaan saadakseen tieteellisten
asiantuntijoiden lausunnon eläinkuljetusten kestosta;
6. komission on annettava pienten saarten
ja niihin liittyvien vesikuljetusten osalta eläinten
kuljetuksia koskevia tarkempia ehdotuksia, jotka ovat
kuljetusten laatua EU:ssa koskevien vaatimusten
mukaiset; niissä tapauksissa, joissa eläimiä
kuljetetaan meritse pienten saarten ja mantereella
kohtuullisen lähellä olevan paikan välillä tai päinvastoin,
puretaan maantieajoneuvosta ja kuljetetaan laivassa
oljilla kuivitetuissa häkeissä, joissa on riittävästi
vettä ja tilaa sekä asianmukainen tuuletus, mainittua
merikuljetusta ei kuitenkaan lasketa mukaan
matka-aikaan;
7. elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston
toteuttamien, lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa
koskevien tarkastusten määrää on lisättävä
huomattavasti, minkä johdosta elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston
on nimitettävä vähintään 15 uutta tarkastajaa
ennen 1. tammikuuta 2002;
8. jäsenvaltioiden on annettava 12
kuukauden välein komissiolle toimeenpantuja
tarkastuksia käsittelevä kertomus, josta käyvät ilmi
erityisesti tarkastustiheys, todettujen puutteiden ja
rikkomusten luonne sekä toimivaltaisten viranomaisten
toteuttamat seuraamustoimenpiteet;
9. elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston
on annettava vuosittain perusteellinen tarkastuskertomus
komissiolle ja Euroopan parlamentille;
10. direktiivin 91/628/ETY (sellaisena
kuin se on muutettuna direktiivillä 95/29/EY)
puutteellinen täytäntöönpano on huolestuttavaa; jäsenvaltioilla
on velvollisuus valvoa, että yhteisön lainsäädäntöä
sovelletaan asiaan kuuluvalla tavalla; komission tehtävänä
on valvoa, että jäsenvaltiot noudattavat
velvollisuuksiaan; direktiiviä on noudatettava
ehdottomasti, ja sen soveltamista on valvottava;
11. on saatava aikaan edistystä
perustamissopimuksen rikkomista koskevissa menettelyissä
niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole vielä
tai kokonaan panneet täytäntöön yhteisön nykyistä
eläinkuljetuslainsäädäntöä; komission olisi
annettava vuosittain neuvostolle ja Euroopan
parlamentille kertomus ja lähetettävä se myös jäsenvaltioiden
parlamenteille; kertomuksesta on käytävä ilmi myös
se, miten on noudatettu yhteisön säännöksiä, jotka
koskevat eläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana;
12. komission on direktiivien
noudattamisen ja täytäntöönpanon valvomisen lisäksi
laadittava toimintasuunnitelma, jossa selvitetään,
miten jäsenvaltioiden keskinäistä ja jäsenvaltioiden
ja komission välistä koordinointia ja tietojenvaihtoa
voidaan parantaa täytäntöönpanon osalta;
13. jäsenvaltioiden olisi laadittava
kuuden kuukauden kuluessa hallinto- ja
valvontasuunnitelma, jossa ilmoitetaan
yksityiskohtaisesti ne toimet, jotka ne aikovat
toteuttaa direktiivin 91/628/ETY (sellaisena kuin se on
muutettuna direktiivillä 95/29/EY) tehokkaan täytäntöönpanon
varmistamiseksi sellaisten kuljetusten suhteen, jotka
alkavat niiden alueelta, päättyvät niiden alueelle
tai kulkevat niiden alueen läpi;
14. jäsenvaltioiden on tehostettava
rikkomusten seuraamuspolitiikkaansa ottamalla käyttöön
kovat taloudelliset seuraamukset ja toistuvissa
rikkomuksissa eläinkuljetusluvan pidättäminen;
komission olisi laadittava ehdotus kyseisen
seuraamuspolitiikan mahdollisimman pitkälle meneväksi
yhdenmukaistamiseksi EU:ssa;
15. jäsenvaltioiden on:
- asetettava huomattavan paljon tiukempia
rangaistuksia kuljettajille, jotka rikkovat direktiiviä
91/628/ETY (sellaisena kuin se on muutettuna
direktiivillä 95/29/EY);
- vaadittava kuljettajia pitämään
ajoneuvossa jäljennöstä omasta tai yrityksensä
luvasta;
- keskeytettävä tai peruutettava
kuljettajan lupa, jos direktiiviä rikotaan vakavasti
tai toistuvasti;
16. komission olisi esitettävä ennen 1.
tammikuuta 2002 ehdotuksia yhteisössä rekisteröidyille
kuljettajille myönnettävän todistuksen
yhdenmukaistetuksi malliksi ja samalla annettava ehdotus
pitkän matkan kuljetusten vaadittujen
reittisuunnitelmien harmonisoimiseksi yhteisön mallin
mukaisiksi;
17. komission olisi tutkittava keinoja,
joilla pieniä paikallisia teurastamoita ja liikkuvia
teurastamoita voidaan tukea teuraaksi viemiseen
tarvittavan ajan minimoimisen varmistamiseksi;
18. komission olisi elävien eläinten
pitkän matkan kuljetusten rajoittamiseksi esitettävä
1. tammikuuta 2003 mennessä toimintasuunnitelma,
jossa se ilmoittaa, miten tuotantoketjun
alueellistaminen voidaan toteuttaa;
19. komission olisi tarkasteltava lähemmin
eläinkuljetusten kokonaislaatua ja esitettävä
konkreettisia ehdotuksia eri osatekijöiden
parantamiseksi ja otettava tässä yhteydessä huomioon
myös ne näkökohdat, joita ei mainita
arviointikertomuksessa; olisi esitettävä konkreettisia
ehdotuksia, joissa erityistä huomiota on kiinnitettävä
eläinten kuljetus- ja lepoaikojen ja kuljettajien ajo-
ja lepoaikojen yhdenmukaistamiseen, kuljetusten jälkeisiin
puhdistus- ja desinfiointimahdollisuuksiin, eläinten
kuljetuskelpoisuuden määrittelemiseen, kuljetuksen
aikana voimassa olevien tila- ja lämpötilavaatimusten
määrittämiseen sekä kuljetusajoneuvojen ja
kuljettajien lupamenettelyihin;
20. komission olisi varmistettava, että
jokaisella karjankuljetusajoneuvon kuljettajalla ja
muulla henkilöstöllä on jäsenvaltion tunnustama
ammatillinen pätevyystodistus, joka vahvistaa, että
asianomainen henkilö on tieliikenneajoneuvojen
kuljettajien koulutusta koskevien yhteisön vähimmäissäännösten
mukaisesti suorittanut karjankuljetusajoneuvon
kuljettajan ammattikurssin;
21. komission olisi lopetettava
mahdollisimman pian teuraaksi kuljetettavia eläimiä
koskevien vientitukien maksaminen ja laatimaan sitovat
kansainväliset suuntaviivat elävien eläinten
kohtelusta pitkien kuljetusten aikana;
22. elävien eläinten maahantuonnin
yhteydessä on EU:n rajoilla eläinten eläinlääketieteellisen
tarkastuksen lisäksi tarkastettava myös, onko
kuljetusväline yhteisön kuormaus- ja
hyvinvointinormien mukainen; jos kyse ei ole karjasta,
joka teurastetaan 24 tunnin sisällä, karja on
asetettava määränpäässään 30 päiväksi
karanteeniin ja kyseisenä aikana ei tilalta saa
kuljettaa karjaa pois;
23. elävien eläinten maahantuonnin
yhteydessä on EU:n rajoilla osoitettava, että elävän
karjan lastaus- ja hyvinvointinormeja ja kuljetuksen
kestoa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä on
noudatettu; jos rikkomuksia todetaan tai jos edellä
mainittujen näkökohtien noudattamista ei voida
osoittaa, ei kyseisen elävän karjan tuontia EU:hun
tule sallia;
24. neuvoston olisi kiireellisesti hyväksyttävä
yhteinen kanta komission ehdotuksesta, joka koskee eläinten
kuljetukseen käytettävien moottoriajoneuvojen
rakenteen ja tyyppihyväksynnän parantamista (KOM(1997) 336),
ottaen huomioon, että yksittäiset jäsenvaltiot ovat
jo toteuttaneet huomattavia parannuksia tällä alalla;
25. komission olisi varmistettava, että
kolmansien maiden kuljetusyritykset käyttävät
kuljettajia, joilla on asianmukainen eläinten
kuljetukseen tarvittava EU:n lupa, ja taattava, että
jos kuljettajalla ei ole tällaista lupaa, lasti siirretään
luvanhaltijalle;
26. jäsenvaltioiden olisi hylättävä
reittisuunnitelmat, joiden tiedot ovat puutteelliset tai
joista ilmenee, että direktiivissä 91/628/ETY
(sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä
95/29/EY) tarkoitettuja kuljetusaikoja, lepoaikoja,
ruokintaa ja juottamista koskevia säännöksiä tullaan
rikkomaan kyseisen kuljetuksen aikana;
27. jäsenvaltioiden, joista lasti on peräisin,
olisi toteutettava tarkastuksia ja muuta valvontaa sen
varmistamiseksi, että eläinten kuljetukseen
tarkoitetut ajoneuvot eivät lähde niiden alueelta, jos
ne
(i) ovat liian täynnä,
(ii) kuljettavat huonossa kunnossa olevia
eläimiä tai
(iii) eivät noudata lisästandardeja,
jotka on määritelty neuvoston asetuksessa (EY) N:o
411/98(4)
yli kahdeksan tuntia kestävistä eläinkuljetuksista;
28. jäsenvaltioiden, joiden kautta
kuljetukset tapahtuvat tai joihin kuljetus suuntautuu,
olisi otettava käyttöön tehokkaita järjestelmiä
sovellettaviksi paikoissa, joiden kautta eläinten pitkät
kuljetukset säännöllisesti tapahtuvat, jotta voidaan
tarkastaa, että eläinten kuljetus tapahtuu
reittisuunnitelman ja direktiiviin 91/628/ETY
(sellaisena kuin se on muutettu direktiivillä 95/29/EY)
mukaisesti;
29. jäsenvaltioiden, joiden kautta
kuljetukset tapahtuvat tai joihin kuljetus suuntautuu,
olisi ilmoitettava jäsenvaltiolle, josta lasti on peräisin,
kaikista vakavista puutteista, joita ne toteavat
reittisuunnitelmien, ajoneuvovaatimuksien tai eläinten
terveyden ja hyvinvoinnin suhteen, jotta kyseinen jäsenvaltio
voi ryhtyä toimiin tällaisten puutteiden estämiseksi
tulevaisuudessa;
II. kehottaa puhemiestä välittämään tämän
päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden
parlamenteille.
(1)
EYVL L 340, 11.12.1991, s. 17.
(2)
EYVL L 148, 30.6.1995, s. 52.
(3)
EYVL C 273, 28.9.2001, s. 1.
(4)
EYVL L 52, 21.2.1998, s. 8.
|