Echelon, elektronista vakoilua.
4.9.2001
Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun alussa väliaikaisen
valiokuntansa mietinnön Echelon-sieppausjärjestelmästä.
Virallisesti on väitetty, ettei kyseistä maailmanlaajuista
elektronisen vakoilun järjestelmää ole olemassa; että meitä
ei salakuunnella.
Valiokunta on kuitenkin päätynyt uskomaan, että kaikkea
teleliikennettämme vakoilee USA:n salainen palvelu National
Security Agency (NSA). Se ei saa kuunnella salaa oman maansa
kansalaisia, vaan heitä kuuntelee liittovaltiopoliisi FBI.
Euroopan parlamentti toteaa, että viestinnän sieppaaminen
on tiedustelupalvelujen yleisesti käyttämä vakoilukeino. Maailman
mitassa merkittävin toimija on NSA, jolla on kuunteluasemia
myös Englannissa ja Saksassa. Sen lisäksi ranskalaisilla on
oma järjestelmä, joka toimii läheisessä yhteistyössä NSA:n
ja saksalaisten kanssa.
Europarlamentti vaatii EU:n jäsenmaita asettamaan maaperällään
toimivien kuunteluasemien käytön ehdoksi sen, että USA sitoutuu
noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta ja erityisesti
sen yksityisyyttä suojaavaa artiklaa 8.
Kun kyseessä on vakoilu, se on valtioiden yksinomaisessa
toimivallassa, eikä Euroopan parlamentilla - tai EU:lla -
ole asiassa toimivaltaa. Siksi on hurskastelua esittää vaatimus
vakoilu- ja vastavakoiluelinten laillisista toimintamenetelmistä:
"Jäsenvaltioiden tiedustelupalveluja kehotetaan ottamaan tietoja
vastaan toisilta tiedustelupalveluilta vain, jos voidaan todeta
oman kansallisen lainsäädännön määrittämät edellytykset, koska
jäsenvaltiot eivät voi vapauttaa itseään Euroopan ihmisoikeussopimuksesta
aiheutuvista velvoitteista käyttämällä muita tiedustelupalveluja."
NSA tarjoaa näitä tietoja Englannille ja Saksalle Echelonin
kautta, eikä niiden tarvitse harjoittaa - kallista - elektronista
vakoilua itse.
Amerikkalaiset valikoivat itse sen, mitä antavat. Eiväthän
he esimerkiksi ole palauttaneet saksalaisille vieläkään sitä
heille yksinoikeudella myytyä STASI:in arkiston koodiluetteloa,
josta selviää DDR:n puolesta vakoilleiden ulkomaanagenttien
nimet. USA paljastaa liittolaisilleen vanhoja vakoilijoita
valikoiden, ja on selvää, että osa DDR:n vakoilijoista on
tänään CIA:n palkkalistoilla.
Europarlamentti esittää selkeän vaatimuksen kunkin maan
salaisen poliisin kansallisesta valvonnasta: "On Euroopan
kansalaisten pääetujen mukaista, että kansallisilla parlamenteilla
on virallisesti organisoitu erityinen valvontavaliokunta,
joka valvoo tiedustelupalvelujen toimintaa. Sielläkin, missä
valvontaelimiä on, niillä on suuri houkutus huolehtia enemmän
kotimaantiedustelupalvelujen kuin ulkomaantiedustelupalvelujen
toiminnasta, koska yleensä vain ensin mainitut koskevat omia
kansalaisia."
Tätä valvontaa, jota varten Suomen eduskunnan pitäisi perustaa
suojelupoliisin valvontalein, korostaa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
Europarlamentin kanta on yksiselitteinen: "Tuntuu arveluttavalta,
ettei kaikissa jäsenvaltioissa ole omia parlamentaarisia tiedustelupalvelujen
valvontaelimiä."
Siksi "jäsenvaltioita pyydetään varmistamaan, että parlamentti
ja oikeusviranomaiset valvovat tiedustelupalvelujen toimintaa
asianmukaisesti. Ellei kansallisilla parlamenteilla ole vielä
omaa tiedustelupalveluja valvovaa parlamentaarista valvontaelintä,
niihin vedotaan, jotta ne perustaisivat sellaisen."
Europarlamentti ei kuitenkaan aseta kyseenalaiseksi vakoilua,
ainoastaan laittoman vakoilun. Se myös haluaa yhteisöllistää
salaisten palvelujen toimintaa, ja silloin tulossa olisi eurosupo!
Parlamentti kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön järjestelmän,
jolla huolehditaan kunkin itsenäisen eurooppalaisen tiedustelukapasiteetin
sekä muun, niihin liittyvän ja Euroopan tasolla toteutettavan
tiedustelutoiminnan demokraattisesta valvonnasta. Eurosupoa
valvoisi europarlamentti: "Euroopan parlamentin on oltava
merkittävässä asemassa tämän valvontajärjestelmän yhteydessä."
"Jäsenvaltioita pyydetään yhdistämään sieppausjärjestelmänsä,
jotta YUTP:n tehokkuus tiedustelupalvelutoiminnan sekä terrorismin,
ydinaseiden leviämisen ja kansainvälisen huumekaupan torjumisen
aloilla kasvaisi samalla kun kansalaisten yksityisyyden suojaa
ja yritysviestinnän luottamuksellisuutta kunnioitetaan Euroopan
parlamentin, neuvoston ja komission harjoittaman valvonnan
alaisuudessa."
Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyen "tarvittavan
tiedustelukapasiteetin kehittäminen aloitettiin jo WEU:n ja
pysyvän turvallisuuspoliittisen komitean yhteydessä. EU:ssa
toimivien tiedustelupalvelujen yhteistyö on välttämätöntä,
koska ensinnäkin yhteinen turvallisuuspolitiikka, johon ei
sisällytettäisi tiedustelupalveluja, olisi järjenvastaista,
ja toiseksi yhteistyöllä saavutettaisiin monia ammatillisia,
taloudellisia ja poliittisia etuja." Näin näytetään vihreää
valoa EU:n yhteisölliselle sotilaalliselle vakoilulle.
Valiokunnan mietinnössä on hyviä ja tarpeellisia vaatimuksia:
"Kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan painokkaasti tarkastamaan
oman tiedustelupalveluja koskevan lainsäädäntönsä yhteensopivuus
perusoikeuksien kanssa, sellaisina kuin ne on vahvistettu
Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
oikeuskäytännössä, sekä antamaan tarvittaessa vastaavia säädöksiä.
Jäsenvaltioita pyydetään varmistamaan kaikille Euroopan kansalaisille
samanlainen lakisääteinen yksityisyyden ja kirjesalaisuuden
suoja. Jos tiedustelupalvelujen valvontavaltuuksia koskevat
lait ovat syrjiviä, ne on lakkautettava."
Kokonaisuutena arvioituna saksalaisen sosialidemokraatin
Gerhard Schmidin mietintö lieventää ja pimittää niitä tietoja,
joita saa lukea mistä tahansa asiaa käsittelevästä kirjallisuudesta.
Sitä voidaan pitää USA-ystävällisenä, Englantia suosivana,
Ranskasta vaikenevana ja Saksan roolia vähättelevänä. Siksi
pohjoismaiset vasemmistomepit äänestivät mietinnön hyväksymistä
vastaan: kansalaisten yksityisyyden suojaa siinä ei vaadita
eikä luvata tulevaisuudessakaan.
Parlamentin mietintö Echelonista löytyy web-osoitteesta:
www.europarl.eu.int/tempcom/echelon/pdf/rapport_echelon_fi.pdf
sekä tästä
linkistä.
- Huom! Lukemiseen tarvitset Adoben Acrobat Reader -ohjelman,
joka on vapaasti imuroitavissa Adoben sivulta http://www.adobe.com/
| 