Reilun kaupan merkkijärjestelmä

- FairTrade Labelling Organizations International - FLO
- Lisensiointi
- Raaka-aineiden jalostajat
- Tuottajarekisterit
- Merkin valvonta

Merkkijärjestö vastaa omassa maassaan merkin markkinoinnista ja valvonnasta. Merkkijärjestö ei siis osta tai myy raaka-aineita, kuten kahvia. Merkkiyhdistykset tiedottavat kuluttajille merkistä, maailmankaupan ongelmista ja Reilun kaupan periaatteista.

Merkkijärjestöjen jäseninä on laaja järjestökenttä: kuluttaja-, ammattiyhdistys-, uskonnollisia, ympäristö-, kehitysmaa- ja maailmankauppajärjestöjä. Osa merkkijärjestöistä tavoittelee mahdollisimman laajaa jäsenjärjestökuntaa toiset ovat jäädyttäneet jäsenyytensä.

Merkkijärjestöt saavat rahoituksensa sekä merkin käytöstä saatavina lisenssituloina että (varsinkin aluksi) julkisista lähteistä (valtio ja EU), muina avustuksina ja jäsenjärjestöjen maksuina.

FairTrade Labelling Organizations International - FLO

Vuonna 1997 perustettiin merkkijärjestöjen kattojärjestö, FLO. Sen alaisina toimivat tuottajarekisterit eri tuotteille; kahville, kaakaolle, teelle, sokerille, hunajalle ja banaaneille. FLO päättää tuotteiden hinnoista, kuultuaan ensin tuottajia ja otettuaan huomioon myös markkinatilanteen.

Varsinaiseksi jäseneksi pääsee maasta vain yksi, jo lisensointia harjoittava merkkijärjestö. FLO:lla on jo 17 merkkitoimintaa harjoittavaa jäsenjärjestöä.

Lisensiointi

Lisenssin käyttäjiksi hyväksytään vain korkealaatuisten tuotteiden tuottajia oikeanlaisen mielikuvan synnyttämiseksi merkistä. Lisenssisopimuksissa sovitaan taloudellisten korvausten ja lisenssin käytön valvonnan (sekä markkinoinnissa että fyysisessä tuotannossa) lisäksi myös siitä, millaisiin tuotteisiin tuoteryhmän sisällä merkki tulee käyttöön.

Lisenssijärjestelmä on kaikille niille avoin, jotka sitoutuvat seuraamaan sen ehtoja hankinnoissaan ja lisenssin käytössä. Tavoiteltavaa on, että lisensoijia on useita, jotta eri kaupoista ja eri tuottajilta löytyisi merkittyjä tuotteita.

Lisenssien käyttöä valvotaan usealla tavalla, vertaamalla sekä tuottajien että lisensoijien ilmoituksia myydyistä ja ostetuista määristä, sekä tarkastamalla jalostavia yrityksiä.

Raaka-aineiden jalostajat

Jalostajien toimintaa merkki saattaa muuttaa, koska raaka-aineita on voinut ostaa kansainvälisistä raaka-ainepörsseistä, välittäjiltä ja suoraan tuottajilta. Reilu kauppa edellyttää suoraa kauppaa. Raaka-aineiden kauppahinta on usein korkeampi kuin maailmanmarkkinahinta.

Toisaalta suorempi kauppasuhde on monin tavoin parempi. Pitkäaikaiset sopimukset tuovat vakautta suunnitteluun ja välikäsien poisjäännin vuoksi hinta ei ole välttämättä paljoa korkeampi, sillä raaka-aineen hinta on melko pieni osa kustannuksista. Erilainen tuote tuo uusia ulottuvuuksia myyntiin ja markkinointiin. Merkki on jalostajien toivoma vastaus tiedostavien kuluttajien toiveeseen kuluttaa eettisesti vastuullisesti.

Tuottajarekisterit

Jokaisella tuotteella on oma tuottajarekisteri, johon viljelijät ja tuottajat kehitysmaissa voivat hakea. FLO valvoo rekisteriä. Tuottajarekisterit ovat avoimia, ja niihin hyväksytään jäseniksi osuuskunnat tai vastaavat, joissa määräysvalta on pienviljelijöillä. Pienviljelijä hoitaa tilaansa pääsääntöisesti omin ja perheensä voimin.

Tuottajarekistereistä kahvirekisteri on vanhin ja laajin. Siihen kuuluu noin 300 tuottajaa, joissa jäseninä on lähes 100 000 viljelijää. Reilun kaupan piirissä on tällä hetkellä 800 000 tuottajaa ja tuottajien perhet mukaanlukien sen vaikutuspiirissä on 5 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa.

Merkin valvonta

Tuottaja rekisteröityy

* anomus tuottajalta
* vierailu tuottajayhteisössä
* hyväksyminen

Tuottajan valvonta

* Jokaisella tuoteryhmällä oma rekisteri, jotka FLOn alaisuudessa
* Säännölliset valvontavierailut tuottajien luona
* Tuki kehityssuunnitelmille
* Valvonta kustannetaan merkin käyttäviltä saatavilla lisenssimaksuilla

Merkkiä käyttävien yritysten valvonta

* Kansalliset merkkijärjestöt valvovat merkinkäyttöä omassa maassaan