|
|
 |
|
|
Tutkimus suhtautumisesta eettiseen kaupankäyntiin / yritystoimintaan
Yhteenveto tuloksista - Kari Ruotanen, Marketing Radar 4.4. 2001
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten suhtautumista eettiseen yritystoimintaan / kaupankäyntiin. Tutkimuksen toteutti Marketing Radar Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toimeksiannosta. Tutkimuksen rahoitukseen osallistui myös kuluttajavirasto. Se toteutettiin haastattelemalla puhelimitse 600 18-65 vuotiasta suomalaista valtakunnallisella satunnaisotoksella. Tutkimus jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitettiin käsityksiä yritystoiminnan etiikasta yleensä ja toisessa osassa suhtautumista Reiluun kauppaan erityisesti.
Tarkoituksena oli myös, mikäli mahdollista, löytää Reilun kaupan kannalta kiinnostavimmat potentiaaliset segmentit markkinointia varten.
Eettisellä kaupankäynnillä tai yritystoiminnalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä, että yritys kaikessa toiminnassaan, myös raaka-ainehankinnoissa ja alihankinnoissa, noudattaa eettisiä perusperiaatteita, kuten lapsityövoiman käytön kieltäminen, ympäristöstä huolehtiminen ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen.
1. Yleinen suhtautuminen yritystoiminnan eettisyyteen
Lähes 60 % haastatelluista pitää erittäin tärkeänä eettisten pelisääntöjen laatimista yrityksille. Keskimääräistä tärkeämpänä tätä pitivät ylimpään koulutusryhmään kuuluvat 45-54- vuotiaat miehet. Vain viisi prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että pelisäännöillä ei ole merkitystä.
Yleisesti 2/3 osaa haastatelluista katsoo, että yritystoiminnassa ja kaupassa on eettisiä ongelmia.
Niistä, jotka kokivat ongelmia olevan niin viidennes nosti esiin lapsityövoiman käytön, kymmenen prosenttia ympäristöongelmat ja yhdeksän prosenttia valmistusmaan puutteellisen esilletuomisen.
Kun vastaajia pyydettiin luettelemaan tapoja, joilla epäkohdista tulisi kuluttajille kertoa niin tiedottaminen, television käyttö, merkinnät tuotteissa nousivat tärkeimmiksi.
Lainaukset ovat tutkimukseen osallistuneiden antamia vastauksia avoimiin kysymyksiin.
"Asoista voisi kertoa yleisesti eri medioissa ja myös yksittäisten tuotteiden kautta."
"Eettisistä seikoista tulisi tiedottaa esimerkiksi norsumerkillä tai muulla tuotteessa olevalla merkinnällä."
"Tuotteessa tulisi olla merkintä siitä, onko sen valmistamisessa käytetty lapsityövoimaa."
2. Keskeiset epäkohdat
Epäkohdista tärkeimmäksi nousi lapsityövoiman käyttö. Sen mainitsi lueteltujen epäkohtien joukosta 57 % haastatelluista. Toiseksi eniten mainintoja saivat ihmisoikeuksien yleinen rikkominen ja ympäristöongelmat.
Alihankinta kehitysmaissa, tuonti kehitysmaista, yleensä toiminta kehitysmaissa sekä tuotannon siirto ns. halpamaihin koettiin keskeisiksi ongelma-alueiksi.
Tuotetasolla lapsityövoiman käyttö nousi voimakkaimmin esiin seuraavissa ryhmissä vaatteet (65%), matot (37%), kankaat (22%) sisustustuotteet (15%), lelut (13%), urheiluvälineet (9%).
Ympäristöongelmat korostuvat erityisesti öljynjalostuksessa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa sekä energian tuotannossa.
"Ei kiinnitetä huomiota, missä olosuhteissa ja kuka tuotteen on tuottanut, onko rikottu työntekijöiden oikeuksia, tuhottu sademetsiä tai muuten pilattu luontoa tuotannossa. "
"Ihmisoikeuksia rikotaan ja ympäristöä tuhotaan."
"Suurin eettinen epäkohta on yritysten sosiaalisen vastuu puute."
3. Suhtautuminen lapsityövoiman käyttöön
Yli 2/3 vastaajista ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään olosuhteissa. Kahden prosentin mielestä lapsityövoiman käyttö ei ole ongelma. 30 prosenttia hyväksyy lapsityövoiman käytön mikäli lapsille taataan hyvät työolosuhteet.
Lapsityövoiman keskeisenä syynä pidetään köyhyyttä (42%) sekä sitä, että työvoima on halpaa (42%).
"Lasten vanhemmat eivät yksin pysty elättämään perhettä. Yritysten ahneus; lapset ovat halvempaa työvoimaa kuin aikuiset."
"Lapset ovat helppoa työvoimaa; heitä on helppo hallita, koska heillä ei ole vielä mitään mielipiteitä eivätkä he vastustele. Kukaan ei pidä heidän puoliaan, vaikka joku esimerkiksi kuolisi."
4. Käsitykset yrityksistä
Viisi prosenttia vastaajista mainitsi Nokian sellaisena yrityksenä, joka noudattaa eettisiä pelisääntöjä. Yleisiä mainintoja saivat lisäksi metsäteollisuus ja suomalaiset yritykset yleensä.
Yrityksistä, jotka eivät noudata pelisääntöjä mainittiin Hennes&Mauritz (13%), Ikea (10%), Nike (6%), Adidas, Shell ja McDonalds (4%). Yleisiä mainintoja saivat vaate-/ja tekstiiliteollisuus (11%) sekä metsäteollisuus (5%).
5. Kuluttajan vaikutusmahdollisuudet
Viidennes vastaajista on sitä mieltä, että kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa käytännössä eettisen kaupankäynnin puolesta. 69% vastaajista sen sijaan piti kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia olemattomina.
Ostokäyttäytyminen ja omat valinnat ovat tärkeimmät vaikuttamisen keinot.
"Informaatio kulkee nykymaailmassa hyvin."
"Kuluttajalla on mahdollisuus saada selville tuotteen valmistusmaa ja tietoa on jaettu myös tiedotusvälineiden kautta."
"Julkisuudessa pitäisi olla enemmän esillä, mitkä yritykset toimivat eettisesti oikein."
"Tuoteselosteissa ja tuotteissa pitäisi olla enemmän tietoa."
6. Eettisten pelisääntöjen luotettavuus
Mikäli Suomessa olisi eettiset pelisäännöt yritystoiminnalle, niitä pitäisi täysin luotettavana 12 prosenttia vastaajista ja melko luotettavina 66 % vastaajista. Melko epäluotettavina tai täysin epäluotettavina niitä pitäisi 19 prosenttia vastaajista.
Syitä epäluotettavuuteen olisivat; valvonnan vaikeus (33%), yleinen epäluulo (14%), rahan määräysvalta (13%) ja uskon puute toimivuuteen (12%).
7. Suhtautuminen Reiluun kauppaan
Reilun kaupan tunnettuutta kysyttiin seuraavasti: Suomessa toimii tällä hetkellä Reilun kaupan edistämisyhdistys, joka myöntää Norsumerkin tuotteille……Onko norsumerkki tai Reilu kauppa teille entuudestaan tuttu?
Vastaajista yli puolelle (51%) norsumerkki tai Reilu kauppa oli tuttu. Merkittävästi useammin Reilu kauppa tunnettiin seuraavissa taustaryhmissä; akateemiset (64%), alemmat toimihenkilöt (60%), naiset (59%), opiston / amk:n suorittaneet (58%).
Vastaajista, jotka tunsivat Reilun kaupan 40 % oli myös ostanut Reilun kaupan tuotteita. Keskimääräistä useammin tuotteita oli ostettu seuraavissa taustaryhmissä; Suur-Helsingissä asuvat (59%), johtavassa asemassa olevat (52%), Länsi-Suomessa asuvat(52%).
Reilun kaupan entuudestaan tuntevilta vastaajilta kysyttiin lisäksi miksi oli ostanut / ei ostanut tuotteita.
Eettisyys ja kokeilunhalu olivat useimmin syynä ostamiseen. Jakelun rajoittuneisuus ja tuotteiden esillepano kaupoissa olivat merkittävimmät syyt olla ostamatta tuotteita.
Tuotteista useimmat (81%) olivat kokeilleet kahvia, teetä oli maistellut 28%, kaakaota 5% ja hunajaa 3% vastaajista.
"Ne vaikuttivat laadukkailta"
"Nuorison painostus.. eli omat lapseni ovat valistuneita eettisen kaupankäynnin osalta ja se vaikutti ostopäätökseeni."
"Eettisyys, ja se, että saatavuus oli helppo."
"Ostamani kahvi maistui paremmalta kuin tavallinen kahvi, ja minulle tuli hyvä mieli juodessani sitä."
Yli 2/3 vastaajista piti Reilun kaupan merkkiä joko erittäin tai melko luotettavana. Epäluotettavana sitä piti ainoastaan 8 prosenttia vastaajista. Keskeisiä syitä luottamuksen puutteeseen olivat valvonnan vaikeus ja tiedon puute.
Syitä miksi merkkiä pidettiin luotettavana olivat; valvonta, johonkin täytyy uskoa, norsumerkki on vaikea saada ja taustayhteisö.
"Taustayhteisö herättää luottamusta" "Mielestäni merkki on hyvin valvottu."
"Merkin saamiseen liittyy vastuu, joka takaa, että tuottajat noudattavat eettisiä periaatteita"
Lisäksi vastaajilta kysyttiin olisivatko he valmiit maksamaan Reilun kaupan kahvista enemmän. 75% vastasi kyllä. Keskimääräistä enemmän tällaisia vastaajia oli taustaryhmissä 18-24-vuotiaat ja 35-44-vuotiaat miehet sekä tavarataloissa/automarketeissa asioivat.
Reilun kaupan kahvi kestäisi hyvin n. 15% korkeamman hinnan. Keskimäärästä enemmän olisivat valmiita maksamaan; akateemiset, 45-54 vuotiaat naiset ja miehet, opiskelijat, S-ryhmässä asioivat, haja-asutusalueilla asuvat ja 18-24-vuotiaat naiset.
Vastaajia, jotka olivat valmiit maksamaan yli 25 prosenttia enemmän oli 14 % vastaajista. Merkittävässä määrin useammin heitä oli seuraavissa taustaryhmissä; 18-24 vuotiaat, erityisesti naiset, S-ryhmässä ostavat, opiskelijat sekä 45-54-vuotiat naiset.
|
|
|
