Tiedote 7.3. 2000
Reilun kaupan banaanit ovat tuoneet 6 miljoonan
dollarin lisätulot viljelijöille kehitysmaissa
Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tavoitteena on saada Reilun kaupan banaanit Suomen
markkinoille. Euroopan suurimman Reilun kaupan banaanien maahantuojan AgroFair BV:n edustajat toimitusjohtaja Leen Paardekooper ja Kees de Kievit vierailevat Suomessa 6.-7.3. ja tapasivat vierailun aikana
kaikki Suomen merkittävät banaaninostajat.
Reilun kaupan banaaneja myydään tällä hetkellä Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Sveitsissä Reilun kaupan banaanien
markkinaosuus on 15, ja kahden suurimman ketjun banaaninmyynnistä 20 prosenttia. Reilun kaupan banaaneja tuotetaan perhetiloilla ja plantaaseilla, joissa työntekijöiden oikeudet ovat kunnossa. Tuottajia on
Ecuadorissa, Costa Ricassa, Kolumbiassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Winward-saarilla ja Ghanassa.
Reilun kaupan järjestelmän tarkoituksena on tukea vaikeassa asemassa olevia pienviljelijöitä ja
työntekijöitä kehitysmaissa. Järjestelmän kautta pienviljelijät pääsevät osallistumaan vientiin. Reilun kaupan banaaneista maksetaan tuottajalla kahdeksi vuodeksi etukäteen sovittu Reilun kaupan hinta, joka
aina kattaa tuotantokustannukset. Lisäksi tuottajille maksetaan Reilun kaupan lisä, joka on tarkoitettukäytettäväksi sosiaalisiin projekteihin tuottajayhteisöissä, kuten koulujen rakentamiseen, teiden
kunnostukseen ja terveydenhoitajien palkkaamiseen.
Pienten tuottajien asema on vaikea markkinoilla, sillä maailmanmarkkinahinnat voivat laskea alla tuotantokustannusten. Esimerkiksi Ecuadorissa
banaanilaatikon hinta on pudonnut neljästä dollarista yhteen dollariin. Samaan aikaan Reilun kaupan takuuhinta on 7,75 dollaria laatikolta. Banaanimarkkinoista yli 80 prosenttia on viiden suuryrityksen
halussa.
Työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointi
Reilun kaupan tuottajia on tällä hetkellä kuudessa maassa. Tuottajaryhmät edustajat 5000 pienviljelijää ja plantaasityöntekijää.
Reilun kaupan tuottajien täytyy noudattaa sovittuja sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kriteerejä. Sosiaaliset kriteerit pitävät sisällään kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksia. Työntekijöillä on
oikeus järjestäytyä ammatillisesti, tiloilla on noudatettava minimipalkkoja ja laissa määriteltyjä työaikoja, työolosuhteiden on oltava terveydelle haitattomia eikä lapsityövoimaa saa käyttää tuotannossa.
Ympäristökriteerit käsittävät suojavyöhykkeet vesistöjen ja plantaasien välillä, torjunta-aineiden käytön vähentämisen, suunnitelman alueen monimuotoisuuden turvaamiseksi ja vesistöjen ja maaperän
suojelun. Reilun kaupan järjestelmässä on mukana myös luomubanaanien tuottajia Dominikaanisessa tasavallassa.
Banaaniviljely on yksi myrkkyintensiivisimmistä viljelymuodoista. Esimerkiksi Costa
Ricassa käytetään Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan kasvinsuojelumyrkkyjä 44 kiloa hehtaaria kohti vuodessa. Teollisuusmaiden viljelyssä käytetään kasvinsuojeluaineita keskimäärin 2,7 kiloa
hehtaaria kohti vuodessa. Lisäksi jokaista tuotettua banaanikiloa kohti syntyy kaksi kiloa jätettä, lähinnä banaaniterttujen ympärillä olleita myrkyllä ruiskutettuja muovipusseja. Vuosittain
banaaniviljelmille ruiskutetaan 11 miljoonaa litraa kasvinsuojelumyrkkyjä.
Tuottajaryhmien on tehtävä vuosittaiset suunnitelmat siitä, miten sosiaalisia seikkoja ja ympäristönäkökohtia parannetaan
alueella. Reilun kaupan järjestöjen kattojärjestö Fairtrade Labelling Organizations International eli FLO valvoo kriteerien noudattamista vähintään kerran vuodessa tiloille tehtyjen vierailujen avulla.
Reilun kaupan järjestelmän hyödyt
Ensimmäiset Reilun kaupan banaanit tulivat Hollannin markkinoille vuonna 1996. Banaanien myynti on noussut joka vuosi. Vuonna 1998 myynti oli
14,600 tonnia. Reilun kaupan järjestelmän kautta viljelijät saavat lisäansioita noin 2 miljoonaa dollaria vuodessa, kun verrataan Reilun kaupan ja maailmanmarkkinahintojen eroa. Kolmen vuoden aikana
viljelijät ovat saaneet 6 miljoonaa dollaria lisäansioita. Monille viljelijöille Reilun kaupan järjestelmä on ollut ainoa keino pystyä jatkemaan tuotantoa maailmanmarkkinahintojen romahduksen aikana kesällä
1999.
Kuluttajille Reilun kaupan järjestelmä tuo mahdollisuuden tehdä eettinen valinta. Reilun kaupan merkki banaaneissa takaa sen, että banaaneja ei ole tuotettu työntekijöiden hyvinvoinnin
kustannuksella.
Positiivisia esimerkkejä Volta River Estate, VREL Ghana
Reilun kaupan banaanien ainoa afrikkalainen tuottajaryhmä Volta River Estate työllistää 800 työntekijää,
joista 98 prosentilla on pysyvät työsopimukset. Alueen työttömyysprosentti on 60. Ryhmä maksaa työntekijöille 60 prosenttia maan minimipalkkaa korkeamman korvauksen, antaa vuoden lopussa bonuspalkkion, tukee
ammattiyhdistysliikettä ja perustanut terveyskeskuksen alueelle.
VREL on ottanut käyttöön työvoimaa vaativia, ympäristön kannalta parempia viljelymenetelmiä, kuten rikkaruohojen kitkeminen käsin
myrkkyjen käytön sijasta. Ryhmä tukee työntekijöiden Oké banana -jalkapallojoukkuetta.
Reilun kaupan banaaneille on kysyntää
Vuonna 1997 tehty Eurobarometri-tutkimus osoitti vuonna 1997,
että EU-maiden asukkaat olisivat valmiit ostamaan Reilun kaupan banaaneja 350.000 tonnin edestä vuodessa.
Suomessa kesällä 1999 tehdyn puhelinkyselyn mukaan 84 prosenttia 381 vastanneesta olisi
valmis maksamaan banaaneista enemmän, jos tietäisi että ne on tuotettu työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat banaanintuotannon tämänhetkiset ongelmat.
Puolet vastanneista (50%) arvioi olevan hyvin torjunta-aineintensiivistä. Myös mielikuva banaanityöläisten oikeuksista on synkkä. Yli puolet (53%) arveli, että työsuhdeoikeuksia noudateta. 43% vastanneista
uskoi, että banaanityöntekijöillä ei ole lainkaan työsuhdeoikeuksia.
Lisätietoja
Lisätietoja Reilun kaupan edistämisyhdistys ry.
Tiedottaja Tuulia Syvänen, puhelin 09-643153 / 040-5256954 Toiminnanjohtaja Lasse Kosonen, 09-643154 / 040-5583577 www.reilukauppa.fi
|