Reilun kaupan kesäkukkahunaja

Maahantuoja Hunajainen Sam Oy, www.hunajainensam.fi

Myyntipaikat Ekamarketit, Euromarketit, Maxit, Valintatalot, isot ja keskisuuret Prismat, isot S-marketit, Stockmann sekä Keskon valikoimat (pyydä kauppiasta tilaamaan mikäli hunaja ei kuulu lähikauppasi valikoimaan)

Pakkaus 500gramman lasipurkki

Alkuperämaa Etelä-Amerikka. Tuottajaosuuskuntia ovat Apicoop Chilessä, CAC Uruguayssä and Apicultores del Sur Occidente Guatemalassa




Reilun kaupan hunajareseptejä:
http://www.hunajainensam.fi/ajankoht/00-08-11-reilu.html

Tiedote asiasta        Hunaja-pressikuva (1156x1800)

Reilun kaupan hunaja

Reilun kaupan norsumerkillä varustettu hunaja tulee Suomessa myyntiin syyskuussa 2000.
Hunajan nimi on Reilun kaupan kesäkukkahunaja ja se tulee Latinalaisen Amerikan maista.
Hunaja tulee laajaan jakeluun vähittäiskaupoissa. Hunajaa myydään seuraavissa kaupoissa Ekamarketit, Euromarketit, Maxit, Valintatalot, isot ja keskisuuret Prismat, isot S-marketit, Stockmann sekä Keskon valikoimat. Hunaja on pakattu tyylikkäisiin 500 gramman lasipurkkeihin.

Suomeen tuotavan hunajan tuottajayhteisöjä ovat Apicoop Chilessä, CAC Uruguayssä and Apicultores del Sur Occidente Guatemalassa.  Ensimmäisenä maana merkkihunajan toi markkinoille Sveitsi vuonna 1993. Sen jälkeen Reilu  hunaja on  tullut myyntiin Hollannissa (1995), Saksassa (1996) ja Italiassa (1998).

Reilun kaupan hunajan tuo maahan Hunajainen SAM Oy, joka on Suomen suurin hunajan maahantuoja. www.hunajainensam.fi Toistaiseksi Reilun kaupan hunaja pakataan Saksassa, Breitsamer- yhtiössä, joka myy Reilun kaupan hunajaa Saksan markkinoilla. Reilun kaupan hunaja on korkealaatuista, pienviljelijöiden yhteisöiltä tulevaa hunajaa.

Reilun kaupan hunajantuottajia on  tällä hetkellä seitsemässä eri maassa: Meksikossa, Guatemalassa, Chilessä, Paraguayssa, Nicaraguassa, Vietnamissa ja Tansaniassa.


Oikeudenmukainen korvaus

Reilu hunaja, kuten muutkin Reilut tuotteet, takaavat tuottajalle  Reilun kaupan hinnan tuotteesta. Hinta on aina maailmanmarkkinahintoja korkeampi, ja se määritellään kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Tällä hetkellä Reilun kaupan takuuhinta on yli 50 prosenttia maailmanmarkkinahintaa korkeampi.

Reilun kaupan merkki on ainoa puolueettoman järjestön valvoma eettisen kaupan merkki Suomessa. Järjestelmä tukee kehitysmaiden pienviljelijöitä ja takaa heille oikeudenmukaisen korvauksen työstä - korvauksen, joka mahdollistaa lapsien laittamisen kouluun ja ruuan perheelle.

Mukana vain pieniä tuottajia

Vain kansainvälisen Reilun kaupan kattojärjestön , FLO:n rekisteröimät mehiläishoitajayhdistykset voivat viedä hunajaa Reilun Kaupan merkillä varustettuna. Rekisteriin pääsyn ehtona on, että yhdistyksen jäsenet ovat perhetuottajia eli mehiläishoito tapahtuu oman perheen voimin. Jäseneksi eivät pääse suuret hunajantuottajayritykset.
Mehiläistenhoitajat muodostavat yhdistyksiä ja osuuskuntia, jotka hoitavat yhdessä myyntisopimusten neuvottelun ja hunajan viennin maasta. Osuuskunnilta ja yhdistyksiltä edellytetään demokraattista päätöksentekoa ja riippumattomuutta kaikista poliittisista puolueista. Johdon toiminta on julkista ja jäsenten valvomaa. Yhdistyksissä ei sallita poliittista, rodullista, uskonnollista tai sukupuolista syrjintää. Lapsityövoiman, alle 14 vuotiaiden, käyttö on ehdottomasti kiellettyä ja sitä valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla.

Yhdessä Reilun kaupan järjestöjen kanssa mehiläishoitajayhdistykset pyrkivät monipuolistamaan pientilojen tuotantoa, jotta ne eivät olisi liian riippuvaisia yhdestä tuotteesta. Reilun kaupan hunajasta saatu lisäansio jaetaan demokraattisesti jäsenten kesken; parantamalla perheiden ja kyläyhteisöjen elinolosuhteita, kehittämällä kestäviä, ympäristön huomioonottavia hunajatuotantotekniikkoja sekä edistämällä naisten osallistumista yhdistysten päätöksentekoon. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on yhä paremman hunajan laadun kehittäminen ja sen tason varmistaminen

Kauppaa ilman turhia välikäsiä

Reilun kaupan järjestelmässä käydään kauppaa ilman turhia välikäsiä. Viljelijöille annetaan mahdollisuus ennakkorahoitukseen ja pitkiin sopimuksiin. Järjestelmä tuo kehitysmaiden pienviljelijät tasavertaisiksi kauppakumppaneiksi.

Kehitysavun sijasta Reilu kauppa takaa mahdollisuuden ansaita toimeentulo omalla työllä, josta maksetaan oikeudenmukainen korvaus. Reilun kaupan järjestelmä takaa työntekijöiden oikeudet, kuten mahdollisuuden järjestäytyä ammatillisesti. Lapsityövoimaa Reilun kaupan viljelmillä ei saa käyttää.

Reilun kaupan hunaja tuodaan Suomen markkinoille, sillä kotimainen hunajantuotanto ei kata kysyntää, ja vuosittain myydystä hunajasta kotimainen tuotanto kattaa vain 40-70 prosenttia sadon onnistumisesta riippuen.

Tietoa hunajasta

Lähde www.hunajainensam.fi

Reilu hunaja pidentää ikää!

Hunaja on terveellistä. Hunajassa on aineita, jotka tuhoavat haitallisia bakteereja. Jatkuvasti käytettynä se vahvistaa elimistöä ja pitää näin vilustumiset ja nuhat loitolla. Hunajan on todettu myös auttavan erilaisissa vatsaongelmissa, nukkumisvaikeuksissa sekä edistävän ruuansulatusta.

Hunajan koostumus

Pääasiassa hunaja on rypäle- ja hedelmäsokeria, jotka ovat ihmiselle ystävällisiä sokereita. Lisäksi siinä on pieni määrä ruokosokeria eli tavallista sokeria. Hunaja sisältää myös noin 200 erilaista ainetta, kuten vitamiineja, hivenaineita, kivennäisaineita, valkuaisaineita, orgaanisia happoja, mineraaleja, entsyymejä ja vettä. Entsyymit auttavat hunajaa säilymää ja estävät monien bakteerien kasvun.

Hunajassa ei ole yhtään lisäaineita, sillä hunaja-asetuksen mukaan hunajaan ei saa lisätä mitään. Hunaja ei sisällä säilöntäaineita, happamuudensäätöaineita, väriaineita eikä keinotekoisia makuaineita. Hunajassa on kolesteroliton, ja kaloreitakin vähemmän kuin tavallisessa sokerissa.

Alun perin hunajaa saatiin vain ottamalla villien mehiläisten kennostoja. Mehiläisestä tuli kotieläin, kun huomattiin, että se viihtyy myös ihmisen läheisyydessä. Mehiläishoitoa harrastettiin jo muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa. Mehiläisiä kasvatettiin ontoissa puissa sekä laudoista, oljista tai kaisloista rakennetuissa pesissä.

Ennen hunajaa käytettiin myös lääkkeenä. Sitä siveltiin haavoihin ja syötettiin sairaille. Sen uskottiin auttavan ruoansulatusvaivoihin ja kuumetauteihin.

Hunajaa käytettiin muinoin myös maksuvälineenä veronkannossa. Kreikkalaiset oppineet Pythagoras ja Hippokrates, joka tunnetaan lääketieteen isänä, uskoivat hunajan pidentävän ikää. Hunajaa on käytetty myös uskonnollisissa menoissa.

Hunaja Suomessa

Suomessa mehiläistenhoito aloitettiin 1700-luvulla. Tällä hetkellä mehiläishoitajia on noin 4500. Suurin osa mehiläistenhoitajista on sivutoimisia hunajantuottajia.

Hunajan kulutus on Suomessa noin 500 grammaa vuodessa henkeä kohti. EU:n alueella kulutus on keskimäärin 0,7 grammaa henkeä kohti. Esimerkiksi Kreikassa kulutus on kuitenkin jopa 1,6 kiloa henkeä kohti vuodessa.


Kukat ja mehiläiset

Kauniisti kukkivat kukat houkuttelevat värillään ja tuoksullaan mehiläisiä luokseen. Tuoksu on peräisin medestä, jota kukat valmistavat auringon myötävaikutuksella. Mehiläisten etsiessä mettä kukista niiden turkkiin tarttuu siitepölyä, joka siirtyy kukasta toiseen, ja näin mehiläiset auttavat kukkia pölytyksessä. Mehiläiset tekevät täten tietämättään kukille suuren palveluksen ja saavat vastalahjaksi mettä. Medestä ja entsyymeistä ne muokkaavat hunajaa.

Meden kuljetus pesään

Mehiläisillä on leukansa alla pitkä kärsä, jolla ne imevät kukista mettä. Kärsästä mesi kulkeutuu mesimahaan. Mesimaha on mehiläisen takaruumiissa oleva paksu osa, ennen varsinaista mahaa. Siinä mehiläinen kuljettaa meden pesäänsä. Monesti mesimaha on niin täynnä, että se painaa enemmän kuin mehiläinen itse. Meden kuljetus onkin mehiläisille raskasta työtä.
Saadakseen kokoon yhden kilon hunajaa mehiläiset vierailevat tuhansissa kukissa ja lentävät yhteensä matkan, joka vastaa matkaa kuusi kertaa maapallon ympäri. Yleensä mehiläiset lentävät vain muutaman kilometrin matkoja ja keräävät mettä mieluiten lähitienoon kukista.

Meden muokkaus

Kukissa vierailevat mehiläiset ovat työläisiä eli vanhoja ja kokeneita kenttämehiläisiä. Kun ne tulevat pesän lentoaukon suulle, siellä niitä odottavat perässä puuhastelevat nuoret kotimehiläiset. Ne taputtavat tuntosarvillaan kenttämehiläisiä ja pyytävät näin mettä. Kun kotimehiläiset saavat mesipisaran, ne ryhtyvät muokkaamaan siitä hunajaa. Kenttämehiläiset sen sijaan lähtevät heti uudelle medenkeräysmatkalle.
Muokkauksen yhteydessä mehiläiset haihduttavat medestä liian veden. Muuten valmis hunaja voisi pilaantua. Lisäksi mehiläiset erittävät hunajaan monia tärkeitä aineita, kuten entsyymejä ja valkuaisaineita. Mehiläiset jopa muodostavat hunajan sokereista aineita, jotka tuhoavat bakteereita. Näin hunajasta saadaan luonnontuote, jolla on edullinen vaikutus ihmisen terveyteen.

Hunajan varastointi

Mehiläiset varastoivat hunajan puhtaasta mehiläisvahasta valmistettuihin kennoihin. Kun hunaja on mehiläisten mielestä kypsää, ne peittävät hunajakennot vahakannella. Vahan ne erittävät takaruumiinsa vaharauhasista. Ilmatiiviissä, vahalla peitetyissä kennoissa hunaja säilyy jopa parikin vuotta. Mehiläiset avaavat kennojen vahakannet vain silloin, kun ne tarvitsevat hunajaa ravinnokseen. Samanlaisiin kennoihin mehiläiset varastoivat myös siitepölyn, jota käyttävät toukkiensa ruokintaan.
Mehiläiset voivat varastoida hunajaa pesäänsä useita kymmeniä kiloja. Talven aikana varasto kuitenkin tyhjenee, ja keväällä mehiläiset aloittavat jälleen työskentelynsä uuden varaston keräämiseksi seuraavaa talvea varten.

Linkous

Kesän lopulla mehiläispesistä poistetaan täydet hunajakennot, ja hunajan tilalle annetaan sokeriliuosta. Kennojen vahakannet avataan joko leveällä haarukalla tai koneella, jossa on lämpöiset veitset. Levyä, jossa on paljon hunajakennoja, sanotaan hunajakakuksi. Avatut kennot lingotaan hunajalingossa. Lingotessa hunaja irtoaa kennoista ja valuu lingon pohjalla olevasta putkesta ulos.

Hunajan käsittely

Yleensä mehiläishoitaja siivilöi hunajasta pois vahakansien muruset ennen purkittamista. Vastalingottu hunaja on juoksevaa. Muutaman kuukauden säilytyksen jälkeen se kiteytyy. Kotimainen lähes poikkeuksetta kiteytyy johtuen mehiläisten käyttämien kukkien siitepölystä.
Joidenkin kasvilajien siitepöly aiheuttaa enemmän kiteytymistä kuin toisten.

Mikäli hunajasta halutaan pehmeää, sitä täytyy sekoittaa muutaman viikon ajan. Hunajan pehmeys ei vaikuta hunajan laatuun. Hunaja on aina yhtä puhdas ja terveellinen luonnontuote. Ainoa ero on käytön helppoudessa. Pehmeää hunajaa on helpompi levittää tai laittaa esimerkiksi puuron sekaan. Hunajan saa nopeasti juoksevaksi lämmittämällä varovasti mikroaaltouunissa tai vesihauteessa.

Lokakuussa mehiläiset ovat jo talvilevolla. Ennen sitä ahkerien työläisten täytyy huolehtia moninaisista syysaskareista. Mehiläispesä tiivistetään huolellisesti pakkasen kestäväksi. Työläiset keräävät puista pihkaa ja sekoittavat sitä siitepölyyn ja omaan mehiläisvahaansa. Näin syntyy tahmeaa kittivahaa, jolla ne tilkitsevät kaikki turhat kolot umpeen ja pienentävät pesän lentoaukkoa niin, että siitä kuitenkin pystyy lentämään ulos ja ilmanvaihto toimii.

Kuningatar lopettaa munintansa jo syyskuussa eikä muni enää ennen kevättä. Työläiset ruokkivat pesän uusimmat tulokkaat aikuisiksi mehiläisiksi. Nämä elo-syyskuussa syntyvät työläiset elävät talven pesän suojissa ja kuolevat toukokuussa. Kesällä syntyneiden työläisten elinaika on huomattavasti lyhyempi, neljä viikkoa.

Koko kesän mehiläiset keräävät hunajaa talviruoakseen. Mehiläishoitaja vie kuitenkin hunajan, ja antaa tilalle sokerilientä, jotta mehiläiset selviävät talven yli. Hän asettaa sokeriliuoksen ruokintalaitteeseen, josta mehiläiset keräävät liuoksen kennoihinsa ja poistavat siitä sokerin.
Kun kaikki valmistelevat työt on tehty, mehiläiset menevät hyvin lähelle toisiaan muodostaen talvipallon. Niin ne pysyvät lämpiminä. Lämpöä mehiläiset saavat myös syömästään sokerista.

Hunajan poisto pesistä

Kesän loppupuolella, kun mehiläispesän kennot ovat täynnä hunajaa, korjaa mehiläishoitaja hunajasadon talteen itselleen. Tehtävä on joskus vaikea, sillä mehiläiset puolustavat pesäänsä tehokkaasti ja ovat hyvin herkkiä pistämään. Siksi hoitajan on pukeuduttava suojavaatteisiin: hän vetää ylleen haalarin ja peittää kasvonsa verkolla. Savu on ihmisen ikivanha konsti mehiläisten häätämiseen. Savua käytetään, koska se  sekoittaa mehiläisten hajuaistin. Nykyään mehiläishoitajat käyttävät apunaan erityistä savutinta saadakseen pörriäiset hetkeksi loitommalle ja päästäkseen käsiksi kennoihin. Mehiläishoitaja harjaa loput mehiläiset pois hunajakennoilta ja asettaa kennolevyt laatikkoon. Laatikon hän kuljettaa linkoomoon.