Afrikka on jalostettujen tuotteiden nettotuoja. Koska Afrikkaan ei synny riittävästi jalostusteollisuutta, joka pystyisi kilpailemaan avatuilla vapaan kilpailun maailmanmarkkinoilla, Afrikan hyödyt talouden globalisaatiosta ovat vähäiset. Monien afrikkalaisten taloustieteilijöiden mielestä globalisaation haitat kärsitään juuri Afrikassa samaan aikaan kun rikkaat ja nopeasti kehittyvät hyötyvät, Afrikan kustannuksella. Samalla Afrikan tuottamien vähäisten jalostettujen tuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat jatkuvassa laskussa.
Riippuvuus harvojen raaka-aineiden vientituloista siis köyhdyttää Afrikkaa. Tuotannon jalostusasteen nostaminen ja oman jalostusteollisuuden vahvistaminen olisivat olennaisia köyhyyttä vähentävälle taloudelliselle kasvulle. Sekä Afrikan raaka-aineiden että jalostettujen tuotteiden tuotantoa pitäisi monipuolistaa.
Afrikan talouden monipuolistaminen on ollut monien kansainvälisten toimintaohjelmien päätavoitteena 80-luvulta lähtien, jolloin Fraserin raportti kehotti YK:ta nopeisiin konkreettisiin toimiin Afrikan jalostusasteen nostamiseksi. Joulukuussa1994 YK.n yleisneuvosto antoi Afrikan jälleenrakennusresoluution, johon useimmat avunantajat ja monenväliset instituutiot YK:n itsensä lisäksi ovat sitoutuneet. Konkreettiset toimet ovat kuitenkin jääneet toistaiseksi vähäisiksi.
Talouden globalisaatio on vaikeuttanut raaka-aineita pääosin tuottaneiden maiden kehittymistä jalostustuotteiden viejiksi. Maailman markkinat ovat entisestään keskittyneet harvojen suuryhtiöiden määräysvaltaan. Suuryhtiöt ovat tunkeutuneet maailmanlaajuisesti tuotantoon ja jakeluun niin teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Talouden sopeutusohjelmat ovat purkaneet sääntelyä köyhissä maissa, jolloin ulkomaiset suuret yhtiöt ovat voineet käyttää hyväkseen parempia kuljetus- ja varastointiresurssejaan, mikä on tehnyt mahdottomaksi tasavertaisen kilpailun.