Kansa riitelee keskenään tehden verrattomasti enemmän negatiivista kuin positiivista työtä, puoluepyyteet ovat ylinnä (...) Ei sitä tiedä, miten tämä kaikki päättyy, vielä elossa olevat punakaartilaiset, heidän naisensa ja tuttavansa, toivovat uutta kumousta "enkelsmannin" (Marxin?) avulla. (...) Elintarvealalla ei petosta pidetä minään, kerskaillaan siitä päinvastoin. Kuka onkaan niin puhdas, että voisi kiven heittää? (...)
Onhan toiseltapuolen niin (...), että aika on intressanttia elää, Jännitystä riittämiin. Ei voi heittäytyä huolettomaan elämään päivästä päivään. Me, jotka näitten mullistusten aikana olemme nuoria, mahdamme kuitenkin suhtautua elämään eri tavalla kuin muut. opimmepa edes erottamaan suuret ja pienet asiat. Mutta voihan olla myöskin, ettemme mitään opi, johan nyt pyrkivät ajatukset pyörimään taajemmin ruuan ja palkan kuin muitten tapahtumien kimpussa. Eikä näytä kansakaan koettelemuksistaan paranevan - ehkä päinvastoin.
Synkältä näyttää ilma. pimeä on taantumus ja raa'at kostonajatukset puolella ja toisella. Joka elää, se näkee miten käy.