Helle Kannilan persoona

<BODY BGCOLOR="#ffffff">  <HTML> <HEAD><BASE TARGET="_top"><TITLE>Helle Kannilan persoona</TITLE></HEAD> <BODY bgcolor="#ffffff"> <H3>urbaani sinkku, joka nautti kahvilaelämästä ja flirtistä tuntemattomien herrojen kanssa</H3> <IMG SRC="../kuvia/urbaani1.gif" align=right> Helle Kannilasta voisi käyttää nykyajan ilmausta "sinkku", olihan hän menevä ja itsellinen nainen. Seikkailla ja kujeillakin hän tilaisuuden tullen osasi. Esimerkiksi opintomatkallaan Norjaan (1919) Helle Cannelin koki junassa pikku seikkailun, josta hän kirjoitti kotoväelleen: "Matkaseurana junassa minulla oli eräs vanhempi herra, joka tarjosi lounaan, sitten päivällisen ja antoi vielä muistoksi 20-kruunusen. Niin minä vaan teen tuttavuutta tuntemattomien herrojen kanssa - eikö olekin kauheata, miten turmeltuneeksi olen tullut ulkomailla!" Muutamaa vuotta myöhemmin työmatkalla ollut kirjastoimiston johtaja oli saanut matkaseurakseen erään insinöörin, josta teki jälkeenpäin selkoa vanhemmilleen: "Hänen kanssaan juttelin ja sana-hakkailin koko illan Tampereelle asti, missä joimme kahvia kello 12 yöllä. Minulla on niin syntinen halu tehdä kiusaa ja hullutella, kun satun oikein itsetietoisen ja flirttisen herran seuraan. Tämä ei lopulta tosiaankaan tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt sanoa tai tehdä tai ajatella koko jutusta. Mutta hurjan kohteliaasti hän sanoi aamulla Helsingin asemalla hyvästi." <BR> <IMG SRC="../kuvia/urbaani3.gif" align=left> <BR> Helle Kannilaa voi luonnehtia myös urbaaniksi ihmiseksi. Jo opiskeluaikanaan hänestä oli kehittynyt huomaamatta kahvilaihminen, joka kävi kahvilla usein yksinäänkin ja jolle silloin lehdet korvasivat seuran. Hänet nähtiin usein Pagodissa, Teesalongissa tai Palatsiravintolassa. Myöhemminkin hän monasti töistä palatessaan päätyi kahvilaan lueskelemaan ostamiensa iltapäivälehtien lisäksi myös niitä lehtiä, joita kyseisessä paikassa sattui olemaan tarjolla. Lukukokemuksiaan mitä yllättävimpien lehtien parissa hän raportoi Naisten Äänessä Lehtirouva-nimimerkillä. Kiinnostavaa kommentoitavaa saattoi löytyä yhtä hyvin Poliisimiehen joulusta kuin Hufvudstadsbladetistakin. <P> (Lähteet: Kauppi 1976, 95-97, 122-13, 127) <P> <CENTER> <IMG SRC="../kuvia/urbaani2.gif"> </CENTER> <P> <A HREF ="elake.html"><h3>--------> ikäradikaali</h3></A> <HR> <ADDRESS></ADDRESS> </BODY> </HTML> <HR> <CENTER> <A HREF="../persoona/index.html"><IMG SRC="../kuvia/npkaikki.gif"> </A> <A HREF="../kirjasto/index.html"><IMG SRC="../kuvia/npsilma.gif"> </A> <A HREF="../naisasia/index.html"><IMG SRC="../kuvia/npsuu.gif"> </A> <A HREF="../yhteiskunta/index.html"> <IMG SRC="../kuvia/nptukka.gif"></A> <BR> <A HREF="../kannila.html"><I>Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta</I></A> </CENTER>