Syksyllä 1907 Hellellä oli vaikeuksia useammissa oppiaineissa. Käsitöissä hän ylti vain kolmoseen (mille hän kuulemma eläkeiässä osasi jo nauraa), kaunokirjoituksessa, piirustuksessa ja voimistelussa viitoseen. Muutamissa lukuaineissakin oli heikkoja numeroita, parissa jopa ehdot. Näihin aikoihin Helle myös kiukutteli kotona. Kyse lienee ollut paitsi orastavasta murrosiästä myös perheen muuttoihin liittyvistä sopeutumisvaikeuksista. Cannelinit olivat perheenpään työn takia joutuneet muuttamaan kahdesti vuoden välein, ensin Savonlinnasta Ouluun (1905), sitten Oulusta (1906) Tampereelle, jossa Helle aloitti Tampereen suomalaisen tyttökoulun suoraan toiselta luokalta Oulun valmistavasta koulusta saamansa todistuksensa perusteella. Vuonna 1907 kirjoittamassaan koululuaineessa elämänkokemuksia hän muistelee kaiholla oululaista toveripiiriään, erityisesti yhdistettyä näytelmä- ja ompeluseuraa, jossa kyllä enemmään "leikittiin, naurettiin ja pidettiin elämää kuin ommeltiin". Hän kertoo kokeilleensa "ompeluseura-aatetta" myös Tampereella, mutta turhaan. Tarvittavaa "toverihenkeä" ei tuntunut löytyvän.
Tilanne korjautui sillä, että Helle lähetettiin kevätlukukaudeksi 1908 Cannelinien tuttavaperheen luo Turun saaristoon opiskelemaan perheen lasten kanssa kotiopettajatteren johdolla. Koulunkäynti ei sittemmin tuottanut hänelle vaikeuksia. Tyttökoulun päästötodistuksessa kaunokirjoituksessakin tuli kymppi. Myös useimmat lukuaineet olivat siinä kiitettäviä. Käsityönumero ei kuitenkaan noussut viitosta korkeammalle. Kiitettävällä menestyksellä Helle Cannelin selvitti myös tyttökoulun jatkoluokat: päästötodistuksen keskiarvo oli 9,07.
(Lähteet: Kauppi 1976, 19-24, 33 + mainitut arkistolähteet)